Meillä on pidetty viimeinen viikko pienimuotoista unikoulua. Mitään varsinaista unikouluahan ei alle puoli vuotiaalle lapselle suositella pidettäväksi. Kuitenkin joihinkin nukahtamis- ja nukkumistapoihin voi alkaa vaikuttaa jo pienemmänkin lapsen kanssa.
Nelikuisen hulinathan vaivasivat meitä aivan todenteolla ja lisäksi meille oli muodostunut yleisesti ottaen huonona pidetty uniassosiaatio: Mötkis oli tottunut lähes poikkeuksetta aina nukahtamaan tissille. Olimme jo aikaisemmin aloittaneet Mötkiksen nukutukset omaan sänkyyn päiväunille, mutta kuitenkaan illat hän nukahti edelleen tissille.
Kävin viime viikon perjantaina Kuopion Ensikotiyhdistyksen perhekahvilassa, jossa keskustelun teemana oli vauvan uni. Harmi kyllä Mötkiksellä oli juuri tuolloin itkuinen päivä, kakka vaivasi ja hän väsyi muutenkin nopeasti hälyisessä ympäristössä, joten en paljon pystynyt keskustelua seuraamaan ja vinkkejä bongaamaan. Sovittiinkin ensikotiyhdistyksen työntekijän kanssa, että soittelen hänelle ja katsotaan tarkemmin meidän perheen tilanteeseen sopivia vinkkejä.
Maanantaina soittelin kyseiselle työntekijälle ja hän kyseli Mötkiksen unista ja taustoitti tilannettamme. Tultiin yhdessä siihen tulokseen, että meidän kohdalla etenkin tuo tissille nukahtaminen on tällä hetkellä ongelmallinen uniassosiaatio. Kaikkihan eivät koe tätä tissille nukahtamista ongelmallisena, mutta meillä se on edennyt siihen pisteeseen, että yön aikana Mötkis tarkistaa lukuisia kertoja tissin olemassaoloa ja meidän molempien, sekä toki myös Paavon, unet ovat repaleisia.
Sain ohjaukseksi erottaa nukahtamisen ja tissittelyn selvästi toisistaan esimerkiksi käymällä vaihtamassa vaipan vielä tissittelyn päätteeksi, jos Mötkis meinaa ihan täysin nukahtaa tissille. Pääasia olisi, ettei häntä kanneta nukkuvana tissiltä sänkyyn, vaan havahdutetaan välissä ja erotetaan tissi ja uni toisistaan. Kerroin, etten välttämättä enää haluaisi ottaa tämän ikäisen kanssa tuttia käyttöön kun on tähän astikin pärjätty ilman ja sainkin siihen kannustusta.
Todellisuus tissittömän ja tutittoman nukahtamisen kohdalla oli kuitenkin toinen. Mötkis lupsutti aivan raivolla hänen unikaveri pupuaan, joten totesin tutin olevan tarpeen ja sitä onkin nyt käytetty aina nukutustilanteen vaatiessa. Alkuun uudella tavalla nukahtaminen oli melkoista taistelua. Pahimmillaan Mötkis jaksoi taistella ja raivota vastaan puolitoista tuntia.
Tässä kohtaa olin todella tyytyväinen siihen, että tämä tissi-uniassosiaatio alettiin purkaa nyt, eikä vaikka vuosikkaana, jolloin lapsella jo todella on omaa tahtoa ja jaksamista vääntää vastaan. Pienen itkua ja raivoa on kamala kuunnella. Täytyy kuitenkin ajatella, että se on hänenkin parhaakseen ja hänellä ei mitään varsinaista hätää ole, jos hän sylissä huutaa. Tottakai pienikin vauva protestoi vastaan kun totuttua tapaa lähdetään muuttamaan, varsinkin jos joutuu luopumaan jostain hänelle rakkaaksi muodostuneesta tavasta.
Kuitenkin kerta toisensa jälkeen nukutukset muuttuivat helpommiksi. Tarpeen mukaan silittelin Mötkistä, hyssyttelin tai nostin hänet syliin rauhoittumaan. Raakaahan se oli kun tosiaan puolitoista tuntia hyssyttelit, sylittelit ja silittelit toista unille, mutta ai että se on palkinnut jo nyt. Parhaimpana unipätkänä Mötkis on yöllä nukkunut 4 tuntia yhdellä tutin nostolla. Lisäksi hän on kuluneella viikolla nukkunut elämänsä pisimmät päiväunet, 3 tuntia. Toki nuo päikkärit nukuttiin vaunuissa, joita hytkyttelin tarpeen mukaan ja nostin tuttia suuhun, kun sitä kaivattiin, mutta kuitenkin.
Mötkiksestä itsestäänkin huomaa, että hän on kuin eri lapsi kun saa nukuttua. Eilen hän onnistui myös omassa sängyssä siirtymään ensimmäisestä unisyklistä toiseen, sillä hän nukkui yhteensä tunnin entisen 45 minuutin sijaan. Pikkuhiljaa siis ollaan matkalla oikeaan suuntaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti