Tuulimyllyjä vastaan, täällä taistellaan...

Käpykin pääsi joukkoon. Kuvittelin lisänneeni nämä kuvat edellisessä sarjassa mutta jäi näköjään puuttumaan... Nytpähän ne on tännekin laitettu :)

Kuvailuja

 Rutosti kuvia viime päiviltä :)

 Miljan mussukka Bessi

Tiikerikakku

Harjottelun viimesen halusin viiä töihin jotain herkkuja. Muistelin, että mulla on jossain tallessa hyvä tiikerikakun ohje ja koneen kätköistähän se löytykin. Kyseessä on erittäin helppo ja nopeetekonen kahvipöydässä varmastikkin monelle maistuva herkkupala.

200 g voita tai margariinia
2½ dl sokeria
3 munaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl kermaa tai maitoa
2 rkl kaakaota
1 rkl vaniljasokeria

Voitele ja jauhota vuoka. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri.Lisää munat yksikerrallaan kokoajan sekoittaen. Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja kerma tai maito. Mausta 2/3 taikinasta vaniljasokerilla. Mausta 1/3 taikinasta kaakaolla. Laita puolet vaaleasta taikinasta vuokaan, sen jälkeen tumma taikina ja päällimmäiseksi loppu vaalea taikina. Paista 170 asteisen uunin alimmalla tasolla noin 45 minuuttia ja tarkista kypsyys tikulla. Kumoa jäähtyneenä.

Kuten mainihinkin, tiikerikakku on helppo tehhä ja ennenkaikkee nopee. Ainesten sotkemiseen ei mee muutamaa minuuttia enempää, paistoaika vaan on kohtuu pitkä. Lisäks ainekset on semmoset, joita yleensä kaapeista löytyy eli helppo vierasvara siltäkin osin. Eikun kokeilemaan!

Pääsiäisloma

Tänään mulla starttas ääsiäisloma. Loma, jota on odotettukin pitkään ja hartaasti. Kävin eilen tekemässä harjottelussa viimesen päivän ja ohjaamassa viimeset tuokiot lapsille, sanomassa heipat kaikille. Tänään olo on ristiriitanen, toisaalta ikävä päiväkodin muksuja, mutta taas toisaalta on ihana istua rauhassa alas ja tietää, ettei viiteen päivään tarvihe tehhä yhtään mitään, jos ei halua.

Kuten viime vuonnakin, myös tänä vuonna meijän harjottelu sijottu hiihtoloman kanssa päällekkäin, joten varsinaista lomaa ei päässy viettämään. Vaikka sainkin hiihtoloman aikaan pidettyä pari päivää vapaata normaalien viikonloppuvapaiden lisäks, tulee tää viiden vapaapäivän putki kyllä erittäin tarpeeseen. Olo alkaa olla kevään jäliltä aika kuitti ja lisäks ajatuksia pitäs alkaa pikkuhiljaa suunnata taas takasin koulunpenkillä istumiseen.

Lomalle meillä ei mitään erikoisia suunnitelmia oo. Varmaan ollaan ihan vaan kotona ja nautitaan vapaista yhessä. Nyt kun Paavo on ollu töissä ja ollaan nähty muutamana päivänä vaan tyyliin nukkumaan mennessä tai herätessä, on mukava päästä viettämään aikaa yhessä ihan rauhassa. Lomailun lisäks pitää meijän pääsiäisen aikaan saaha autoon vaihettua kesärenkaat alle ja tarkastettua vähän mahollisia huoltotarpeita, hehheh, aina yhtä mukavaa... Lisäks mulla on kunnianhimosena suunnitelmana pestä meijän ikkunat ja parvekelasit niin ois vähän mukavampi nauttia sisääntulvivasta auringonvalosta.

Mitään tämän erikoisempia suunnitelmia en halua ees näille vapaapäiville tehhä. En halua alkaa aikatauluttamaan tätä lomaa miettimällä kenen sukulaisen luona käydään tai muuta vastaavaa. Jos kelit sallii (ainakin tämän hetken ennuste näyttää erittäin hyvältä) haluun olla mahollisimman paljon ulkona ja yritän muistaa pitää myös kameraa mukana. Mahollisesti myös grillikauden vois avata pääsiäisen aikaan.

Vaikka kuinka haluaisin ajatella nää tulevat viis päivää vaan ja ainoastaan lomana, ei se käytännön tasolla oo kovin realistista. Vapaiden aikaan pitää saada edistettyä muutamaa koulutehtävää, mielellään pari valmiiks asti sekä tosiaan alkaa orientoitua muutamaan viimeseen kouluviikkoon tän lukukauden aikana. Onneks eessä ei oo enää montaa viikkoo, vaan kesäloma kesätöineen alkaa jo häämöttää mielessä, opparin kirjotusta unohtamatta.

Tää viimenen vähän reilu puol vuotta, mikä mulla on opiskeluista jälellä tulee vaatimaan pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä ja motivaatiota varmaan enemmän kun mikään tähänastisessa elämässäni. Kuitenkin kyse on enää niin lyhyestä ajasta, että tää on pakko jaksaa täysillä. Että tää viimenen rutistus vielä onnistuu, pitää nauttia arjen pienistä iloista ja ottaa ilo irti tästä jäljellä olevasta opiskeluajasta.

Tulipahan sekava ja osittain otsikosta poikkeeva postaus. Tämä kuitenkin minulle anteeksi annettakoon ;)

Ihanaa pääsiäistä kaikille, nauttikaa!

Elämäni nainen

Tämä postaus on omistettu kokonaan parhaalle ystävälleni, Miljalle. Postausta tehhessä taustalla soi Cheekin rakastuin mä looseriin. Vaikka kyseessä ei olekaan mikään luuseri, on kappaleen sanat muuten niin postaukseen sopivat, etten voinut olla kyseistä kappaletta kuuntelematta tämän postauksen kirjotuksen aikana.

Mulla ja Miljalla on pitkä yhteinen historia. Ollaan hieman eri mieltä siitä, missä ollaan ekan kerran tutustuttu. Milja väittää, ettei oo ikinä ollu päiväkodissa, mutta mulla on jotenkin semmonen mielikuva, että ollaan oltu samassa ryhmässä päiväkodissa. Noo, kuitenkin mun ekat muistot Miljasta sijoittuu ala-asteikään. Ekassa muistossa ollaan viettämässä Miljan syntymäpäiviä ja katotaan Pocahontas piirrettyä. Ollaan siis ala-aste vietetty samassa koulussa, tosin rinnakkaisluokilla. Ala-asteen aikana ei ihan hirveesti pidetty yhtä, saatettiin aika ajoin leikkiä samoissa kaveriporukoissa, muttei vietetty aikaa normaalia koulukaveria enempää yhessä.

Yläasteella päädyttiin molemmat tanssiluokalle ja sillon alettiin luonnollisesti viettää luokkalaisina enemmän aikaa yhessä koulussa. Jossain vaiheessa yläastetta alettiin olla yhessä myös vapaa-ajalla ja siitä se sitten lähti. Välillä oltiin enemmän ja välillä vähemmän yhessä, välillä riideltiin ja oltiin toisillemme kateellisia "poikaystävistä", välillä taas liittouduttiin yhessä koko maailmaa vastaan. Muistan kun kasin tai ysin 1500 metrin juoksussa kummallakaan ei ollu minkäänlaista mielenkiintoo juosta kyseistä matkaa niin siirryttiin ihan kiusallaan ja mieltään osoittaaksemme kävelemään koko matka alusta loppuun asti. Taijettiin kuitenkin ottaa loppukiri juosten, mutta muuten 1500 metriä suorititettiin kävellen ihan vaan sen takia, ettei se vaan sattunu nappaamaan :)))) Yläasteaikaan sijottunu rippikoulu vietettiin myös samalla leirillä.

Yläasteen jälkeen jatkettiin kouluja eri lukioissa. Kerran, kun Milja tuli odottamaan mua minun koululle, sain kuulla kohtuu paljon kuittia siitä, minkälaiseen kouluun oon päätyny. Kävin siis lukion Kuopion Lyseossa, joka ainakin siihen aikaan oli maineeltaan melkonen nörttien pesimispaikka. Milja puolestaan oli Minarissa, jossa oli alhaisin sisäänpääsykeskiarvo siihen aikaan kun me lukioihin haettiin. Meijän lukiot oli siis melko erilaisia ja Lyseon käytävällä minun oottaminen oli Miljalle melkonen kulttuurishokki. Lukioaikaakin siis vietettiin aikaa tiiviisti yhessä. Nähtiin paljon vapaa-ajalla ja hitsauduttiin yhteen.

 Lukion jälkeen mää muutin vuodeks Iisalmeen opiskelujen perässä. Sillon yhteyttä pidettiin luonnollisesti aika paljon vähemmän, enhän mää ollu Kuopiossa läsnä läheskään niin paljon kun ennen. Kuitenkin takasin Kuopioon muuton jälkeen on yhteiselo tiivistyny entisestään. Nyt ollaan yhessä mukana vedonlyönnissä, josta oon täällä blogin puolella kertonukkin. Nähhään lähestulkoon jokatoinen päivä ja vietetään aikaa yhessä eri tavoilla.

Vaikka ollaan välillä pidetty enemmän ja välillä vähemmän yhteyttä, tällä hetkellä tuntuu, että Milja on mulle yks elämäni tärkeimmistä ihmisistä ja sanon sen aivan liian harvoin ääneen. Tämä on siis julkinen tunnustus ystävyydellemme. Toivon, että meijän ystävyys säilyy ja vahvistuu entisestään ja saadaan paljon lisää hyviä muistoja, joita miettiä vanhempana.

Tätä postausta tehhessä huomasin harmikseni, että meistä on tosi vähän yhteiskuvia. Sitten jos niitä sattuu olemaan, on niissä aina jommankumman ilme einiinjulkaisukelpoinen :D Loppuun kuitenkin muutama kuva meistä

Marraskuu 2010, 18-v yhteissynttärit

Vappu 2011, Paavon 19-v synttärit

Kesäkuu 2011, ylppärit

<3

TJ60

Tänään on vedosta jäljellä enää 60 päivää eli puoli väliin asti ollaan tultu! Huhhuh, miten nopeesti aika onkaan mennyt...Tässä postauksessa kertoilin meijän välitavoitteista ja palkinnoista, joita asetettiin matkan varrelle helpottamaan urakkaa. Vaikka asiat on listattuna ja valmiiks suunniteltuna, ei olla niistä vielä mitään toteutettu. Palkintolistan käyttämättä jättämisen nään itse niin päin, että ollaan pärjätty ilmankin eikä kiusaukset oo käyny liian suureks. Ollaan siis pärjätty mun mielestä hyvin :)

Nyt kun puolet vedosta on lusittu ja puolet on vielä edessä, on tuntemukset ristiriitasia. Vaikka välillä on tuntunu siltä, että tekis mieli antaa periks koko vedon suhteen, rupee kuitenkin loppusuoran häämöttäessä olemaan aika voittajafiilis. Oon pystyny tähän sekä itteni että kanssa ihmisten epäilyistä huolimatta. Monesti vaikka ollaan kaveriporukassa sovittu pitävämme esimerkiks tipatonta tammikuuta, on se kuitenkin epäonnistunu surkeesti. Nyt kuitenkin takana on jo kaks kuukautta eikä periksantamista enää näiden kahen viimesen kuukauden aikana tuu tapahtumaan.

Vaikka ollaan menosti perjantai tai lauantai-iltana oltu baarissa kavereiden messisssä, ollaan oltu juomatta, joten seuraavana päivänä ei oo tarvinnu kärsiä darraa vaan päivän aikana on saanu asioita aikaseks. Vaikka tottakai olo on väsyny pilkkuun asti valvomisen ja liian lyhyiden yöunien jälkeen, on olo viikonloppujen jälkeen huomattavan paljon levänneempi kun aikasemmin.

On ollut mahtavaa huomata päässeensä jo näinkin pitkälle ja menevänsä vielä loppuun asti. Näin varsinkin sen takia, että monet meijän kaveriporukasta on suhtautunu tähän lähinnä vitsinä ja epäilly meijän onnistumista. Kuitenkin päivä päivältä ollaan lähempänä Viron reissua ja kahtasataa hunttia, jotka meitä odottaa palkintona!

Yhteenveto viikko 15

Taas tää viikko on kadonnu jonnekkin... Edelleenkään tälläkään viikolla en päässy siihen 20 kilometriin, ohuesti harmittaa...

Kävely, -420kcal

Kävely, -596kcal

Kävely, -571kcal

Viikon eka lenkki meni kyllä nopeuden osalta niin penkin alle kun vaan voi olla. Lähettiin kokeilemaan uutta reittiä ihan uuteen ympäristöön ja jouduttiin hakemaan suuntaa jatkuvaan kartan kanssa. Eli vähän väliä pysähyttiin ihmettelemään missä ollaan. Mutta kuitenkin nyt kun on se reitti löydetty, voidaan sitä jatkossa hyödyntää aika paljon tehokkaammin. Kyseessä oli maastoltaan melko tasanen lenkki, joten siellä vois joskus haaveilla jopa hölkkäilevänsä :)

Tämmönen viikko tällä kertaa. Blogin puolella ollu erittäin hiljasta, kiitos hervoton läjä koulutehtäviä, jotka on syöny aikaa ja mielenkiintoo kaikelta muulta. Lisäks kun koulutehtäviä tehhessä istuu tuntikaupalla koneella, ei enää blogin päivittäminen koneella istuen oikein nappaa. Jos ens viikolla oisin blogin suhteenkin hieman aktiivisempi kun mulla on harjottelua vaan kolme päivää ens viikolla ja sitten se loppuu  :)

Yhteenveto viikko 14

Ja taas viikkokoostetta tekemässä, minne nää viikot katoaa?

Kävely, -821kcal

Kävely, -816kcal

Kuten huomaa, kahteenkymmeneen kilometriin en tälläkään viikolla päässy. Sinällään harmittaa, oisin toivonu saavani sen tällä viikolla täyteen. No onneks on olemassa aina ens viikko ;) Toivotaan siis ens viikolla menee paremmin ja se 20 kilometriä täyttys viimein. Näillä mennään. Kuitenkin pakko olla erittäin tyytyväinen tähänkin, kaikki liikkuminen on hyvästä :)

Kuvailuja

 Jos blogi on vähän aikaa elänyt melko hiljaiseloa kuvien suhteen niin nyt niitä sitten tulee vähän enemmänkin. Käytiin pari päivää sitten Paavon kanssa kuvailemassa Itkonniemen vanhan, hylätyn vaneritehtaan pihassa. Paavo oli käyny edellisenä päivänä kaverinsa kanssa kuvailemassa kyseisessä paikassa ja sai sitten minutkin tarttumaan pitkästä aikaa kameraan. Alla kuvausreissun saldoo...

Olipa mukava lähtä pitkästä aikaa oikeesti kameran kanssa ulos ja päästä räpsimään. Ihan hävettävän vähän on tullu viimeaikoina kuvattua, nyt pitää kyllä yrittää saada muutosta siihen. Jos saisin joskus lähiaikoina viimein hankittua sen uuden kameralaukun, josta oon haaveillu kohtuullisen pitkään, tulis varmaan kuvattuakin enemmän. Tuo nykyinen laukku on niin älyttömän pikkunen, että sitten ei oikein meinaa mahtua runko+objektiivi ja kaks lisäobjektiivia... Lisäks kun salamakin kulkee laukussa varmuuten vuoks aina mukana, on kyseessä melko ahdas yhistelmä. Oon myös tosi arka kulettamaan kameraa ja sen tarvikkeita missään muussa laukussa, kun nimenomaan siinä kameralaukussa, joten silmäkään osin kamera ei oo ikinä mukana kun sitä tarvihtis :D

Tämmöstä tällä kertaa. Löytykö kuvista myös lukijoiden silmää miellyttäviä otoksia? Mukava ois kuulla myös teidän mielipiteitä :)