Brunssilla

Tänään käytiin toista kertaa Mötkiksen syntymän jälkeen brunssilla yhdessä Mötkiksen mumman ja papan eli minun äidin ja isän kanssa. Brunssien lisäksi ollaan käyty kerran Paavon ja Mötkiksen kanssa ravintolassa sekä pari viikkoa sitten kävin äitikaverin ja hänen poikansa kanssa Mötkiksen kanssa lounaalla. Joka kerta, kun olemme ulkona käyneet Mötkiksen kanssa syömässä on paikka ollut sama: King's Crown. Kyseinen ravintola on jollain asteella meidän luottopaikka. Sieltä saa aina hyvää palvelua ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ruoka on ollut aina hyvää. Tälläkään kertaa ei ollut luvassa poikkeusta, vaan ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Tilasimme myös Mötkikselle ensimmäistä kertaa oman annoksen: kurkkutikkuja. Ajattelin lähinnä, että saataisiin muutama tikku, mutta tarjoilija toikin niitä ihan kulhollisen. Sinällään hyvä, sillä Mötkis pudotti useamman tikun kurkkua maistellessaan. Kurkkutikkujen lisäksi Mötkis sai syödäkseen mangososetta ja tissiä. Tämä oli siis ensimmäinen kerta, kun Mötkis sai ravintolassa ollessamme muuta, kuin tissiä.

Iskä vahtii sormiruokailijan maisteluja

Vaikka tunnelma ravintolassa ollessa on vauvan ja pienten lasten kanssa aina hieman kuumottava, haluan kannustaa kaikkia äitiä ja iskiä lähtemään yhdessä pienten kanssa ravintolaan. Meidän lisäksemme tänään samaan aikaan brunssilla oli ainakin kolme muuta vauvaa. Tottakai on todella ravintolakohtaista, kuinka hyvin pienet ruokailijat otetaan huomioon, mutta ainakin kyseisessä ravintolassa saa tilatessaan lapselle sopivan annoksen ja pienet ruokailijat saivat osakseen ihastelua. Tämän olemme saaneet todeta jo useamman kerran enoni lasten kanssa kyseisessä ravintolassa käydessämme.

Eikä todellakaan tarvitse odottaa, että lapsi on iso ennen kuin hänelle voi tilata oman annoksen. Etenkin sormiruokailevalle lapselle voi tilata kaikkea samaa, mitä lapsi on tottunut saamaan. Tärkeää on vain muistaa kuvailla tarjoilijalle riittävän tarkkaan, minkälaisessa muodossa haluaa lapselleen tulevan ruuan olevan. Eikä nyt tietenkään voi odottaa, että ihan mitään hirveän suureellista ruvetaan valmistamaan, mutta juuri erilaiset juures- tai kasvistikut varmasti saa mistä vain ravintolasta. Toinen vaihtoehto, mitä mietin Mötkikselle ruokaa tilatessani olisivat olleet höyrytetyt tai keitetyt bataattitikut. Kuitenkin tässä vaiheessa kun kyseessä on vielä maistelut rennolla otteella ja äidinmaito on Mötkiksen pääasiallinen ravinto, en kokenut järkeväksi, saati kohtuulliseksi tilata mitään sormiruokailijan gourmetateriaa.

Jos ravintolaan menoa pienen lapsen kanssa arkailee muiden ruokailijoiden mielipiteiden vuoksi, kannattaa toki hieman miettiä ravintolavalintaa tehdessään, onko kyseessä kovinkin finedining ravintola. Ravintolaan, johon pukeudutaan jotenkin erityisen hienosti, en ehkä itsekkään pienen lapsen kanssa lähtisi. Kuitenkin pienet ihmiset ovat tervetulleita ravintoloihin siinä missä kaikki muutkin, eikä pahoja katseita kannata pelätä tai jännittää. Myös perheellisillä on oikeus käyttää ravintoloiden tarjoamia palveluita, siinä missä muillakin.

Joten rohkeasti vaan pakkaamaan lapselle joko omat eväät mukaan

tai suunnittelemaan hänelle omaa annosta tilattavaksi ja ravintolaan pöytävarausta tekemään.

Meillä ainakin jos oltaisiin jääty odottamaan sitä, että päästään kahden kesken Paavon kanssa ravintolaan, odoteltaisiin edelleen. En osaisi jättää Mötkistä hoitoon vielä niin pitkäksi aikaa,

että kerkeisimme käydä rauhassa syömässä. Kuitenkin yhdessä vauvan kanssa se on onnistunut kohtuullisella menestyksellä jo neljä kertaa. Myös lisäkäsistä voi ravintolassa olla korvaamatonta apua, joten mukaan kannattaa pyytää isovanhempia tai kummeja, jotta saa itsekkin välillä 

syödä hetken sivistyneesti haarukkaa ja veistä käyttäen.