Meidän vauvasta on virallisesti tullut taapero.
En voi uskoa, että siitä on jo vuosi,
kun häntä ensimmäisen kerran pitelin sylissäni hämilläni kaikesta.
Miten paljon tämän ensimmäisen vuoden aikana
meistä kolmesta jokainen onkaan kasvanut ja muuttunut.
Nykyään meillä asustaa pääsääntöisesti tyytyväinen Vili Vilperi. Hän tutkii kaikkea mahdollista käsiensä ulottuvilla olevaa ajautuen välillä paikkoihin, jotka eivät ole niin sallittuja. Viimeisimmän kuukauden aikana Mötkis on myös oppinut kävelemään ilman tukea, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita on ollut todellakin tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Tämän ison motorisen kehityksen lisäksi hän on alkanut tapailla sanoja, ja melko selvällä suomenkielellä tunnistettavia sanoja ovat äiti ja tissi. Tärkeimmät, mitäpä muuta miehen tarvitsee osatakaan.
Uutena taitona Mötkis on myös oppinut avaamaan laatikot. Kaikki mahdolliset laatikot. Enää ei saa olla rauhassa sen enempää keittiön laatikoiden sisukset, kuin eteisen kenkäkaappikaan. Myös TV-tason alakaapit on tyhjennyksen alla useita kertoja päivässä. Kodinhoitohuoneeseen hankittu Kallax täytyy myös purkaa monta kertaa päivässä. Pikkuhiljaa on vähän mietitty, pitäisikö noihin keittiön laatikoihin hankkia jotkin lapsilukot. Alimmissa laatikoissahan ei mitään varsinaisesti vaarallista sisältöä ole, mutta laatikot itsessään ovat niin painavat, että jos Mötkiksen sormet jäävät väliin, voi jälki olla pahimmillaan todella rumaa.
Kuluneen kuukauden aikana Mötkis on myös oppinut tulemaan portaat hallitusti alaspäin peruuttamalla. Aikaisemminhan Mötkis aina pyrki portaisiin pääedellä, mutta nyt rappuset tullaan jo näppärästi alaspäin ilman suurempia kolhuja. Myös sohvalta ja sängystä hän osaa laskeutua oikein päin alas. Myös yksi uusi hammas saatiin kuluneen kuukauden aikana.
Mötkis syö tällä hetkellä äärimmäisen vaihtelevalla ruokahalulla. Pääsääntöisesti aamu- ja iltapuurot ovat välipalat ohella ainoat, mitkä maistuvat. Lounas ja päivällinen on lähinnä ruuan heittelemistä pitkin poikin, eikä oikein mikään ruoka tunnu tällä hetkellä maittavan. Hedelmiä ja marjoja Mötkis syö puurojen ohella mielellään, joten ilmeisesti hän niillä kasvaa, heh. Rintaa hän saa tällä hetkellä 3-5 kertaa päivässä. Kerrat ajoittuvat aamuun, päiväunien jälkeiseen aikaan sekä iltaan juuri ennen nukkumaan menoa.
Tämän postauksen kirjoittelu hieman venyi oikeasta päivästä, sillä meillä oli neuvola vasta tänään ja halusin saada tuoreet mitat postaukseen. Sekä painoa, että pituutta oli tullut hienosti nykyisten mittojen ollessa komeat 10330g ja 76.8cm. Kahdessa kuukaudessa painoa oli tullut siis yli kilo ja pituutta melkein 2,5cm. Myös päänympärys oli kasvanut tasaisesti käyrän mukaan ollen nyt 48,9cm. Käynnistä terkkari kirjasi seuraavasti: "Aurinkoinen ja aktiivinen poika. Kasvu kaunista. Sanoja sanoo. Ymmärtää hyvin puhetta. Kuulo normaali. Karsastusta ei esille. Kävelee ilman tukea. Kananmunasta oireita, välttäminen". Lisäksi Mötkis sai rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Seuraava neuvola onkin vasta 18 kuukauden iässä, mutta kuitenkin sitä ennen jatketaan vielä rokoteasioiden ja tuon kananmunan tiimoilta.
Meillähän siis tässä muutama viikko takaperin kävi sellainen episodi, että Mötkis sai välipalalla paistettua kananmunaa, jonka syömisen seurauksena ensin hän alkoi hieroa silmiään, jonka jälkeen kasvoille nousi nokkosihottumamainen ihottuma. Kirsikkana kakun päälle Mötkiksen kasvot alkoivat turvota, mukaanlukien silmämunat, ja lopulta oltiinkin tilanteessa, jossa en olisi itse hän omaksi lapsekseni tunnistanut, jos en olisi tiennyt. Käytiin siis Kysin päivystyksessä näytillä ja saatiin ohjeeksi välttää kananmunaa toistaiseksi, neuvolan kanssa sovittaisiin altistamiset erikseen.
Nyt siis meidän terkkari jäi selvittelemään, miten altistus tullaan tekemään. Kuitenkin melko voimakkaan reaktion Mötkis sai melkoisen pienestä määrästä, joten katsotaan, miten nuo jatkot menevät. Seuraavan kerran neuvolalääkäri on vasta tuolloin puolentoista vuoden iässä, mutta kuitenkaan sinne asti ei olisi tarkoitus kananmunaa välttää, joten saa nähdä, miten se järjestetään. Tällä neuvolakäynnillä meillä oli ajatuksena myös mahdollisesti ottaa Mötkikselle influenssarokote, mutta koska rokote sisältää kananmunaa, ei sitä nyt voitu antaa. Terkkari jäi tätäkin asiaa lääkäreiltä selvittelemään, että kuinka toimitaan. Kuitenkin rokote olisi sinällään hyvä antaa, mutta anafylaktisen shokin riski on olemassa, joten katsotaan, miten toimitaan. Minä rokotteen tällä käynnillä kuitenkin sain ja Paavo ottaa sen myös, kunhan töiltään joutaa. Lisäksi muukin Mötkiksen lähipiiri tulee olemaan rokotettua.
Synttäreistä on tiedossa oma postauksensa, jahka sen saan ilmoille. Tällä hetkellä tuntuu, että aikaa blogille ei juurikaan ole. Mötkis nukkuu yhdet päikkärit, joiden aikana pääsääntöisesti itsekin lepäilen ja torkun, mutta katsotaan saisinkin blogiin taas hieman lisää virtaa pikkuhiljaa. Aiheita kuhisee päässä mielinmäärin, mutta kirjoittamaan asti pääseminen tuntuu tällä hetkellä haastavalta.
