Kun vauva nukkuu, myös äiti nukkuu

Juu, näinhän sitä toivoisi. Ei vaan taida aina mennä näin. Ollaan keskusteltu tästä aiheesta muutaman mammakaverin kanssa ja sinällään lohdullista on huomata, että muilla on samaa ongelmaa kuin itsellä. Välttämättä äiti ei siis todellakaan nuku silloin, kun vauva nukkuu. Edes yöllä.

Öisin tuo hereillä oleminen vauvan nukkuessa on ehkä kaikkein pahinta. Itselleni käy monesti siten, että jos alkuyö on ollut rauhallinen ja olen saanut nukkua pari pidempää pätkää, en välttämättä enää aamuyön tunteina meinaa saada unta. Luomet ovat raskaat ja silmät pysyvät kiinni, mutta uni ei kuitenkaan tule. Apuna olen käyttänyt rentoutusharjoituksia, jotka toimivat välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä. Pahimpia ovat aamuyöt, jolloin tarvitsee käydä vessassa ja kerkeää virkistyä sillä reissulla niin paljon, ettei uni enää tule.

Tuolloin aamuyöllä valvoessa ainakin itse olen monesti huomannut sen, että silloin Mötkis nukkuu todella rauhallisesti, maaten vain liikkumatta paikallaan. Pieni tuhina vain kuuluu, mutta lapsi ei pyöri tai liiku mitenkään omaa untani häiritsevästi. Ja sekös vasta ärsyttää. Olisi ollut itsellä mahdollisuus nukkua täysin rauhallista unta lapsenkin rauhassa nukkuessa, mutta ei. Tuon ärsytyksen pintaan pääsemistä täytyy kuitenkin yrittää välttää, koska silloin ei varmasti uni tule. Usein itse kerkeän juuri nukahtaa ennen seuraavaa syöttöä ja kun katson kellosta kauanko olisin saanut nukkua, on syöttöjen välissä ollut pahimmillaan jopa kaksi tuntia tehokasta uniaikaa hukattuna.

Päivällä myös tämä sama ilmiö toistuu. Silloin se on kuitenkin helpommin siedettävissä. Päivällä äiti voi touhuilla vauvan nukkuessa muuta. Tehdä ruokaa, lukea, ulkoilla vaunulenkin merkeissä tai vaan olla. Yöllä kun ei ole kovinkaan mielekästä nousta ja ruveta kokkaamaan.

Tällä hetkellä meillä päivät rytmittyvät siten, että pääosin Mötkis nukkuu kolmet tai neljät päiväunet. Päiväunien määrä riippuu siitä monelta herätään ja miten pitkällä lenkillä käydään. Tämä siis periaatteessa tarkoittaa sitä, että itsellä on kahdet tai kolmet unet käytettävissä nukkumiseen. Monesti nukunkin päivällä vähintää yksien Mötkiksen unien aikana. Omat päiväunet pyrin ajoittamaan jo heti ensimmäisiin aamu-uniin, jotta päivällä nukkuminen ei vaikuttaisi tulevaan yöhön.

Muuten Mötkiksen päiväunien aikana tulee tehtyä joko niin sanottuja talon töitä, pestyä pyykkiä ja viikattua edellisiä kaappiin, valmisteltua ruokaa tai tehtyä pientä siivoilua ja järjestelyä. Vireystilasta riippuen joinakin päivinä saan myös kirjoitettua blogia. Kuitenkin blogi on tällä hetkellä aika taustalla, sillä esimerkiksi jos meillä on erittäin sotkuista ja tavarat väärillä paikoillaan, en minä osaa istua koneen ääreen ja alkaa kirjoittaa. On mukavampi nauttia siististä kodista, kun kuitenkin melko ison osan päivästä täällä Mötkiksen kanssa vietän.

Uskon, että melko moni äiti tunnistaa itsensä tuosta "on mukavampi nauttia siististä kodista" lauseesta ja ennemmin käyttää päiväuniaikoja järjestelyyn ja siivoiluun, kuin makoiluun. Tottakai on välillä niitä päiviä, kun painun Mötkiksen kanssa unille aina kun mahdollisuus tarjoutuu ja välillä taas niitä päiviä kun en nuku päivän aikana ollenkaan. Kuitenkin jokainen äiti tietää, että se arki on pyöritettävä, enkä ainakaan itse voi enkä halua olettaa, että Paavo töistä tultuaan viiden aikaan jaksaa ruveta täällä siivoamaan ja pyykkejä viikkaamaan. Ja tämä ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö Paavo osallistuisi arjen pyörittämiseen. Kuitenkin haluan ennemmin, että hän saa illalla viettää pari tuntia aikaa poikansa kanssa, kuin touhuta kotitöitä.

Niin pöljältä kun se tuntuukin, että olen ajoittain kuoleman väsynyt  ja tuntuu, ettei sängystä jaksa nousta, vaivaa tuo unettomuus silti. Ehkä ne nimenomaan liittyvät toisiinsa ja riittävän pitkälle viety väsymys johtaa osaltaan unettomuuteen. Täytyy toivoa, että nämä kaikki hulinat ja vaiheet toistensa perään pian rauhoittuvat ja tässäkin mökissä aletaan taas viimein nukkua. Edes niitä kolmen tunnin pätkiä. Olisi sitten äidilläkin vähän enemmän virtaa ja jaksamista touhuta kaikenlaista.