Kuten aina täysin uuteen asuntoon muuttaessa, yllätyksiä voi tulla. Meidän kohdallamme suurin yllätys löytyi kodinhoitohuoneesta. Muuttopäivänä Paavo kytki pyykinpesukonetta, mutta kone ei koekäytössä alkanut poistamaan vettä. Paavo ihmetteli asiaa aikansa, kunnes luovutti ja totesi jatkavansa seuraavana päivänä. Seuraavanakaan päivänä mitään ei tapahtunut, joten oltiin yhteydessä rakennuttajaan, joka puolestaan lähetti oman putkimiehensä paikalle. Kyseinen putkimies tutki ja ähersi kodinhoitohuoneen lattiakaivon kimpussa, johon pyykinpesukoneen poisto oli toteutettu. Pian hän kuitenkin totesi, että se on tukossa, siellä on jotain vastassa. Seuraavalle päivälle tilattiin siis toisesta yhtiöstä lisää työmiehiä ja lattiakaivo kuvattiin. Sinne oli siis lattioiden valun yhteydessä mennyt betonia, joka ei ollut enää poistettavissa. Tämän vuoksi päädyttiin ratkaisuun, jossa lattikaivo pinnoitettiin uudelleen ja pyykinpesukoneen poistoputki liitettiin lavuaarin hajulukkoon.
Saatiin siis täysin toimiva ratkaisu, joka on ollut käytössä hyvä. Lisäksi hyvitykseksi vaivasta rakennuttajan toimesta meille kyhäiltiin koira-aita takapihalle. Tässä kohtaa huokaisin ensimmäisen kerran helpotuksesta sen suhteen, että oltiin ostettu uusi asunto ja kaikki tällaiset kömmähdykset kuuluvat rakennuttajan vastuuseen. Seuraava huokaisu olikin kuitenkin jo nurkan takana odottamassa.
Pari päivää muuton jälkeen tuolloin Mötkiksen tuleva kummi, tuli luoksemme yökylään auttamaan minua muuttolaatikoiden purkamisessa. Hän meni illalla suihkuun ja aikansa suihkussa oltuaan kuului "Mari, tää suihku ei sammu". Siinä kohtaa olin jo itse kerennyt kömpiä peittojen alle ja mietin, että "et oo tosissas, etkö osaa yhtä suihkua käyttää". Möngin kylppäriin ja yritin itsekin sulkea suihkuhanan, tuloksetta. Tässä kohtaa kävin herättämässä Paavon, joka unisena tuli myös toteamaan tilanteen: suihkusekoitin on rikki. Onneksi Paavo on koulutukseltaan LVI-asentaja, joten hän tiesi heti, mistä suihkun ´kalustesulku löytyy. Näin saatiin siis suljettua pelkästä suihkusta vedentulo ja muualla asunnossa vettä pystyi käyttämään normaalisti.
Näpyttelin tulikiven katkuisen sähköpostin rakennuttajalle vaatien tilanteen korjaamista heti seuraavana aamuna. Seuraavana aamuna samainen putkimies, joka meillä oli jo kodinhoitohuoneen lattiakaivon tiimoilta vieraillut saapui paikalle vaihtaen suihkusekoittimen uuteen ja päästiin taas suihkuun normaalisti. Myöhemmin samaisesta suihkusta hajosi myös sadetinlautanen, tai miksi sitä sanotaankaan, ja se vaihdettiin uuteen.
Kevättalvella erilliswc:n taso alkoi kupruilla ja se reklamoitiin saaden erittäin huonoa tulosta. Ensinnäkin Topi-keittiön asentaja tilasi väärän värisen tason. Tämä tietenkin kävi ilmi vasta siinä vaiheessa, kun hän oli purkanut puoli vessaa saadakseen vaurioituneen tason irti. Noh, ei muuta kun vanha taso takaisin paikalleen ja kaapinovet ynnä muut purkamisen aikana irroitetut paikoilleen ja uusi taso tilaukseen. Kun oikeanvärinen taso viimein saapui ja se paikalleen asennettiin, oli silikoonien vetämisen jälki sen luokan pelleilyä, etten niitä sulattanut. Ei muuta kun reklamaatio, taas, ja rakennuttajan toimesta kävi työntekijä ne vetämässä uudelleen. Minun isäni on rakennusmies ja hän vetää varmaan lähes päivittäin silikonia laatoituksen viimeistelytyönä, joten viimeistään hänen tullessaan käymään olisi perseelleen vedetyt silikonit aiheuttaneet ihmetystä.
Tällä hetkellä odotamme vuositakuutarkastuslomakkeiden saamista. Muutamia reklamaatioita on jo niin sanotusti sisällä, mutta ne odottavat takuutarkastuksia. Kyseisten reklamaatioiden aiheet ovat ulko-ovi, jonka karmi on ilmeisesti niin vino, että aurinko paistaa sisään oven raosta sekä eteisen peilikaapin lattia, joka on turvonnut. Lisäksi takaterassin laudoitukset on reklamoitu jo ennen muuttoa tehdyssä tarkastuksessa. Terassilaudat ovat todella oksaisia ja siinä on niin isoja koloja, että niihin pahimmassa tapauksessa satuttaa varpaansa todella pahasti. Muita selvästi reklamoitavia asioita ovata kodinhoitohuoneen ratkennut seinien yhtymäkohta, olipa sekavasti selitetty. Siis kulma, jossa kaksi seinää kohtaavat. Siitä on akryylit revennyt. Myös olohuoneen isossa seinässä on huomatettavaa cyproc-levyjen liitoskohdan pullistuessa. Tuo muutaman askeleen portaikko on myös ottanut melko rutkasti osumaa itseensä ja aion senkin osilta tiedustella, että mikä on normaalia kulumaa ja mikä taas laadun heikkoutta. Mitään hirmu suuria reklamaatioaiheita ei siis ole, mutta kuitenkin niin merkittäviä, että haluan niiden tulevan kuntoon.
Täytyy siis kyllä olla erittäin tyytyväinen siihen, että päädyttiin ostamaan uusi asunto. Ei pelkästään meille uusi, vaan täysin koskematon. Nyt meillä on ollut turvanamme rakennuttajan vastuu ja takuukorjausasiat ovatkin sujuneet todella kivuttomasti ja helposti, mistään ei ole tarvinnut alkaa riidellä tai väitellä. Olen ollut asuntomme hinta-laatusuhteeseen myös tyytyväinen. Jos tältä osin jotain moitetta täytyy kuitenkin antaa, niin se kohdistuu Topi-keittiöön ja sinne päin olen myös asiaa viestittänyt.
Todennäköisesti jossain vaiheessa alamme kaipaamaan isompaa asuntoa ja mahdollisesti omakoti- tai paritaloa. Kuitenkin rivarissa asumisessa on omat hyvät puolensa. Huoltoyhtiö hoitaa lumityöt ja nurmenleikkuun, uudessa asunnossa vastikkeet ovat kohtuulliset ja iso osa kiinteistön kunnossapidosta kuuluu talonyhtiön vastuulle. Tottakai tässä on myös kääntöpuolena se, että myös muiden kulut jakautuvat osittain itselle. Omakoti- tai paritalon rauha kuitenkin houkuttaisi. Se, etteivät naapurit välttämättä ala juuri siihen aikaan, kun oma lapsi nukkuu, grillaamaan ja touhuamaan kovaäänisesti omalla takapihallaan. Toki tämä on aivan täysin normaalia asumisenääntä ja siksi en olekaan osannut käydä pyytämässä, että voisitteko olla vähän hiljempaa. Toisaalta hyvä, jos Mötkis oppiikin nukkumaan taustahälystä huolimatta.
Tällaisia pohdintoja vuoden vanhasta kodista. Tarkoituksena olisi jatkaa KOTI-postausten sarjaa. Tällä hetkellähän esiteltynä on vain olohuone ja keittiö, joihin on jo jonkun verran muutosta uuden sohvan ja valaisimet sekä muutamien sisusteiden myötä tullut. Katsotaan jos saisin tuota postaussarjaa tässä pikkuhiljaa jatkettua, vielä kun luonnonvaloa olisi mukavasti tarjolla kuvaamiseenkin. Aikaisempia kotiamme käsitteleviä postauksia löytyy täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti