Mötkis 10kk

Meidän pieni vauva on kadonnut ja tilalle on tullut erittäin liikkuva ja menevä veijari.

Vauvavuotta ei ole jäljellä enää kuin kaksi kuukautta ja äitiyslomakin loppui kaksi viikkoa sitten.

  

Mötkis lähti konttaamaan ollessaan 9kk ja yhden päivän. Aluksi konttaaminen oli haparoivaa, mutta alle viikon konttaamisen jälkeen vauhtia oli jo saatu kasaan niin paljon, että perässä pysyminen antoi haastetta. Tällä hetkellä meillä liikutaan siis vaihtelevasti kontaten tai ryömien riippuen siitä, miten kiire on. Edelleen jos Mötkis nopeasti haluaa paikasta toiseen vaihtaa hän ryömimiseen. Kuitenkin koko ajan konttaamisen määrä kasvaa. Mötkis nousee kaikkia mahdollisia tasoja, kuten myös seiniä, pitkin ylös seisomaan ja välillä saakin olla tarkkana sen suhteen, että niin sanottu tukipuu on riittävän tukeva. Esimerkiksi meidän ruokapöydän tuolit ovat niin kevyitä, että ne helposti keikkaavat, mutta niidenkin kanssa Mötkis on oppinut taitavasti touhuamaan ilman suurempia kömmähdyksiä. Portaat hän kipuaa jo todella taitavasti ylös, kuitenkaan alaspäin tuleminen ei onnistu vielä peruuttamalla, vaan myös alaspäin hän yrittää tulla kontaten. Kuluneen kuukauden aikana Mötkis myös alkoi kävellä tukea vasten taaperokärryllä ja hänelle puhkesi yläetuhampaat.

Mötkiksen vuorokausirytmi on nyt muuttunut sellaiseksi, että hän pääsääntöisesti menee iltaisin nukkumaan kahdeksan ja puoli yhdeksän välillä heräten syömään aamuyöllä johonkin aikaan, jatkaen sen jälkeen uniaan meidän välissä vähän väliä rinnalla käyden aamu seitsemään tai kahdeksaan. Aamuyön herääminen ajoittuu pääsääntöisesti kolmen ja viiden välille. Kuitenkin ollaan pyritty siihen, etten Mötkistä syöttäisi ainakaan ennen neljää ellei ole tiedossa, että hän on jotenkin erityisen huonosti syönyt iltapalan tai muuta erikoisempaa, kuten sairastamista. Ja tosiaan mitenkään yhtä soittoa syötöstä ei jatketa aamuun asti vaan Mötkis vähintään hamuilee rintaa ja sen suuhun saatuaan jatkaa uniaan, joten varhainen aamu on melkoista pilkkimistä minun ja Paavon osalta.

Päiväunia Mötkis nukkuu yhdet tai kahdet. Ensimmäiset päikkärit ajoittuvat lounaan jälkeiseen aikaan ja ne alkavat yleensä klo 11-12. Aivan täysin päivästä, tuulen suunnasta ja kuun asennosta riippuen Mötkis nukkuu tässä kohtaa joko 40 minuuttia, puolitoista tuntia tai kaksikin tuntia. Ei siis mitään varmuutta siitä, miten pitkään tässä kohtaa nukutaan. Pyrin siihen, että Mötkis nukkuisi ainakin sen puolitoista tuntia tässä vaiheessa, mutta kaikkina päivinä mikään määrä hyssyttelyä ja vaunujen ees taas heijaamista ei riitä. Tuolloin sitten päivän toiset unet ovat yleensä ne pidemmät. Pääsääntöisesti toiset unet ovat kuitenkin sellaiset puolen tunnin torkut alkuillasta suunnilleen neljän, viiden aikaan. Välillä toki mennään myös siten, että koko päivän päiväunisaldo on vain puolitoista tuntia. Edelleen päikkärit nukutaan ulkona rattaissa ja näin mennään ainakin toistaiseksi.

Päivän aikana Mötkis syö tällä hetkellä aikalailla vakiintuneesti viisi ateriaa. Neljää ateriaa en edes halua yrittää ja välillä Mötkis syökin jopa kuusi kertaa päivässä. Hän on päässyt nyt todenteolla sormiruokailun makuun ja oikeastaan puurot ovat enää ainoat ruuat, jotka hänelle syötetään. Soseita syödään kuitenkin edelleen smoothiepusseista. Noiden viiden aterian lisäksi hän syö rintaa vaihdellen ennen ruokailua, ruokailun jälkeen tai ruokailujen välissä. Tuo pitäisikin meidän nyt vakioittaa johonkin kohtaan ja ehkä se ruokailun päälle rinnan tarjoaminen olisi tässä vaiheessa paras vaihtoehto. Vuoden ikään ei ole kuitenkaan matkaa enää kuin muutama kuukausi ja sitten oma imetystavoitteeni on täynnä, vaikka silti ehkä imetystä vielä jatkammekin niin pitkään kun se molemmista hyvältä tuntuu.

Suloinen mustikkasuu

Nyt kesäaikaan Mötkiksen iho on ollut todella hyvässä kunnossa eikä ole vaatinut rasvausta. Helteiden aikaan hänelle kuitenkin ilmestyi ilmeisestikin hikinäppyä niskan ja hartioiden alueelle. Hoitona ja muutenkin helpotuksena helteeseen Mötkis on kylpenyt joka ilta pitkän kaavan mukaan. Helle kuitenkin osaltiin verottaa Mötkiksen unia ja ruokahalua, joten vaikka siitä on seurannut nuo mukavat joka iltaiset kylpyhetket, voisi kelit vähän inhimillistyä ja niin onneksi kävikin elokuun vaihduttua. Kelien viileneminen kuitenkin toi pienen laikukkuuden Mötkiksen mahan iholle, jota täytyykin varmaan alkaa jo hieman ennaltaehkäisevästi rasvailemaan, ettei kohta olla taas kortisoonikuurilla.

Varsinaisesti tässä kymmenen kuukauden iässäkäänhän ei neuvolaa olisi, mutta koska Mötkiksen painonnousu on ollut niin hintsua, etenkin terkkarin mielestä, varattiin aika. Neuvolassa käytiinkin 9.8.2018. Käytiin läpi kuulumisia ja kerroin Helmistä luopumisesta ja Mötkiksen uusista taidoista. Myös oma jaksamiseni nousi keskusteluun ja tuntuikin ihan mukavalta, että siitäkin kysyttiin. Myös mitat tuttuun tapaan otettiin ja nyt Mötkis olikin jonkun kunnon spurtin kasvun suhteen ottanut. Paino oli siis nyt 9305g, pituus 74,5cm ja päänympärys 48,3cm. Painoa oli siis tullut 260g, eli sata grammaa enemmän kuin kaksien edellisten punnitusten välillä. Pituuttakin oli tullut sentti kuukauden takaiseen. Päänympärys oli mitattu edellisen kerran kahdeksan kuukauden iässä ja sekin oli kasvanut yli sentin.

Vähintään maailman hienoin lapio

Edelleen Mötkis kasvaa miinuskäyrällä, mutta kuitenkin erittäin maltillisesti miinuksella ollaan. Hän on sen verran liikkuvainen kaveri ja masukin toimii edelleen useita kertoja päivässä, joten ei ihmekään, että miinuskäyrällä jatketaan. Itsehän pääsin pluskäyrille ensimmäisen kerran vasta 1½-vuoden iässä, joten siltä osin en erityisemmin tuota nollatason alapuolella oleskelua ihmettele. Käynnistä terkkari kirjasi "Touhukas ja iloinen poika. Mukavat, ikätasoiset leikit. Tukea vasten kävelee. Hapanmaitotuotteita alkanut maistamaan. Kasvaa hienosti." Seuraavan kerran neuvola on vuoden iässä, mutta varmaan käydään taas 11 kuukauden iässäkin avovastaanotolla ainakin mitoilla, jos ei mitään ihmeempää ole.

Vaippojen ja vaatteiden osalta on edelleen sama virsi. Käytössä on siis Liberon Comfort teippivaipat koossa 4 ja UP&GO:t koossa 5. Vaippojen osalta kuitenkin siirtyminen seuraaviin kokoihin on todennäköisesti pikkuhiljaa edessä, sillä etenkin housuvaipat tuntuvat olevan jo vähän pienenlaisia ja jäävät selästä melko matalalle. Vaatteista käytössä on edelleen muutamat 74 koon lempparit, jotka vielä mahtuvat sekä 80.