lauantai 11. elokuuta 2018

Oodi ilmalämpöpumpulle

... ja vaarilleni.

Rakentamisen aikaan meillä ei käynyt pienessäkään mielessä, että ilmalämpöpumpun hankkiminen voisi olla tarpeen. Noh, kuitenkin hyvin pian viimeisillään raskaana olevana aloin viilennystä kaipaamaan ja meillä nukuttiinkin oikeastaan Mötkiksen syntymään asti makuuhuoneen ikkuna auki. Tämän kesän helteet nostivat asuntomme lämpötilat infernaalisiksi ja vaarini syntymäpäivillä valitin kuumuudesta. Tähän vaarini kasuaalisti totesi, että haluaisimme ilmalämpöpumpun, jos hän sellaisen meille ostaisi. Sopersin hämmentyneenä, että aika iso ostos, mutta ottaisimme sen ilomielin vastaan.

Seuraavana päivänä sainkin vaariltani yhteystiedot hänelle ilmalämpöpumpun asentaneeseen firmaan. Soittelin kyseiseen firmaan, valkattiin pumppu ja sovittiin asennuspäivä. Kuitenkin hieman mutkikasta ja hidasta pumpun saaminen meinasi olla, sillä helle oli tyhjentänyt maahantuojien varastot ja asennuspäivää jouduttiinkin pariinkin otteeseen viivästyttämään. Viimeisen kerran kun viivästyksestä kuulin, en enää erityisen mielissäni ollut. Pumpun asennus oli venynyt jo yli viikolla. Kuitenkin hyvitykseksi firman pomo lupasi jättää laskuttamatta vaarini luona käydyn huoltokäynnin ja tämä oli tyydyttävä hyvitys.

Asennuspäivänäkin kerkesin vielä hiiltyä viimeisen kerran. Asennusajaksi oli sovittu noin klo 12. No, kello 13 ja risat otin puhelimen käteen ja soitin kyseiseen firmaan saamatta ketään kiinni. Tulikiven katkuisen vastaajaviestin jätettyäni kerkesin jo ajatella, että liekköhän tulee koko pumppua tänäänkään. Kuitenkin puoli kahden aikaan asentajat viimein ilmaantuivat ja alkoi enää viimeisten tuntien piina.

Sisälämpötilat kohosi aste asteelta, sillä asennustöitä tehtiin juuri sillä puolella asuntoa, johon auriko paistoi. Jotta asennusta pystyttiin tekemään, täytyi ulko-ovea pitää auki. Kun asennus viimein alkoi olla loppusuoralla viiden aikaan, oli Mötkiksen huoneen lämpötila jo 30.1 astetta. Oltiin juuri lähdössä Paavon ja Mötkiksen kanssa kauppaan, mutta halusin kuitenkin vielä kiertää asuntomme lämpömittarit läpi ja kirjata sen hetkiset lämpötilat ylös. Makuuhuoneessamme on Ikean asteen tarkkuudella näyttävä lämpömittari/kello/ajastin/herätyskello, tuskin siis erityisen luotettava. Mötkiksen makkarissa ja keittiön/ruokailutilan/olkkarin nurkassa on tarkemmat mittarit. Lisäksi eteisen ilmanvaihtokoneen ohjauspaneelissa on asteen tarkkuudella näyttävä lämpömittari.


Lähtötilanne klo 17 oli siis Mötkiksen huoneessa tuon 30.1°C, meidän makkarissa 27°C, olkkarissa 28,3°C ja IV-koneen ohjauspaneelissa lämpötila keikkui 29°C ja 30°C välillä. Tunnin päästä asennuksesta ja käyttöönotosta lämpötilat olivat Mötkiksen huoneessa 27,6°C, meidän makkarissa 26°C, olkkarissa 27°C ja IV-koneen paneelissa 26°C. Kahden tunnin päästä vastaavat lukemat olivat 26,6°C, 25°C, 26,1°C ja 24°C. Kolmen tunnin päästä Mötkiksen käydessä nukkumaan lämpötilat olivat jo 26,1°C, 24°C, 25,7°C ja 23°C. Noiden kolmen tunnin aikana Möttkiksen huoneen lämpötila laski siis huimat 4°C.

Ilmalämpöpumpun asennuksesta on nyt kulunut reilu viikko ja täytyy todeta, etten vaihtaisi sitä enää mihinkään. Toki ensimmäisenä yönä hieman innostuttiin viilennyksen kanssa ja saatiin molemmat Paavon kanssa mojovat niskajumit aikaiseksi. Nyt kuitenkin meillä on koko ajan asunnossa tasaisesti 23-24°C, huoneilma on kuivaa eikä olo ole tuskainen. Tälläkin hetkellä ulkona huidellaan kevyesti hellelukemissa ja meillä on sisällä mukavan vilpoisa. Välillä yöllä on alkanut kuumus nousta pintaan, jolloin on vaan voinut etsiä pumpun kaukosäätimen käteensä ja käynnistää sen. Ah, ihanan helppoa.

Varmasti jossain vaiheessa olisimme päätyneet pumpun hankkimaan tukalaa oloa helpottamaan.
Kuitenkin iso kiitos vaarilleni, joka mahdollisti pumpun hankinnan juuri nyt!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti