Tuo Helmin ulina ja vinkuminen on mennyt niin pahaksi, ettei hänen kanssaan ole enää pärjätty. Riippumatta siitä käskeekö koiraa olla hiljaa, kutsuuko hänet luokse ja rauhoittelee vai jättääkö hänet täysin huomiotta, Helmin käytös on saanut valtavat mittasuhteet. Esimerkiksi öisin Mötkiksen itkiessä jos hän ei saa tissiä heti sitä halutessaan, Helmi alkaa tuon ulinan, joka taas saa Mötkiksen huutamaan entistä kovempaa kun hän havahtuu unesta täysin hereille. Melkoinen lumipalloefekti siis.
Öisin onkin tarvittu sekä minut, että Paavo nousemaan siinä vaiheessa, kun Mötkis itkee: toinen rauhoittaa lapsen ja toinen koiran. Tilanne on käynyt erittäin uuvuttavaksi ja kokeilimmekin esimerkiksi juuri öisin laittaa Helmin ja Vallun kodariin, jotta ulina ei kuuluisi sieltä. Noh, jompi kumpi koirista hyppii ovea vasten herättäen meidät sellaisiin aikoihin, kun Mötkis ei meitä tarvitse.
Tästä syystä Helmi on nyt pääsiäisen pyhistä lähtien ollut minun vanhempieni luona. Olin maaliskuun puolivälin tietämillä yhteydessä koirien kasvattajaan ja saatiin häneltä ohjeita, kuinka toimia. Lisäksi kyselin myös Facebookin corgi ryhmästä vinkkejä ja apua tilanteeseen. Noita ohjeita kokeiltiin, tuloksetta.
Toistaiseksi Helmi siis on vanhempieni luona ja nyt on tuntunut kuin lomalla olisi Helmin ollessa pois kotoa. Toivotaan, että jossain vaiheessa kun Mötkis hieman kasvaa ja etenkin nuo yöt rauhoittuvat voisi Helmikin palata takaisin kotiin. Onneksi minun vanhemmat ottivat Helmi luokseen. Kerettiin jo olla kasvattajaan yhteydessä myös Helmistä luopumisen tiimoilta ja Helmin pois muuttaminen oli aikalailla kauppakirjojen allekirjoittamista vaille loppuun käsitelty, kunnes minun äiti ilmoitti, että Helmi voi olla heidän luonaan siihen saakka, että meillä tilanne helpottaa.
Nyt siis elellään arkea yhden koiran kanssa. Sinälläänkin tuo Helmin poissaolo on helpottanut arkea, että Vallun voi ottaa mukaan vaunulenkeille, mutta kahden koiran kanssa vaunulenkillä ei yksin pärjää. Kunhan aikaa kuluu, täytyy testata Helmin palaamista kotiin. Lisäksi minun vanhempien luona käydessä näkee melko hyvin, miten Helmi suhtautuu.
Myös se täytyy todeta, että vaikka Vallu mitä ilmeisemminkin kuvastakin päätellen Helmistä tykkää, niin on myös Vallun käytös muuttunut rauhallisemmaksi Helmin ollessa poissa. Varmasti Helmin stressi heijastui myös Valluun. Lisäksi Helmi on luonteeltaan dominoiva ja Vallu taas alistuva, joten Helmi on varmasti tossuttanut Vallun aivan maan rakoon.
Toivotaan, että myös koirien välinen dynamiikka siis toimii sitten joskus, kun Helmin kotiuttamista aletaan testailla. Nyt tuon pääsiäisen jälkeenhän koiratkaan eivät ole toisiaan nähneet. Olisikin sinällään mielenkiintoista testata, kuinka koirat toisiinsa suhtautuvat näin reilun viikon tauon jälkeen. Se saa kuitenkin vielä odottaa.
Blogi on taas vietellyt hiljaiseloa.
Useampi postaus on odottanut luonnoksissa viimeistelyä tai kuvia tai jotain pientä viilausta. Yritänkin niitä saada ilmoille viimeistään ensi viikon aikana.
Perjantainahan Mötkis täyttää jo 6 kuukautta, joten silloin ainakin on hänen kuulumisiaan tiedossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti