Vauvauinti

Ennen vauvauinnin alkamista järjestettiin vauvauinti-info. Infossa täytettiin vastuunvapauslomakkeet, ohjaaja esittäytyi, kertoi omasta taustastaan sekä käytiin läpi vauvauinnin tavoitteet ja kuinka valmistautua ensimmäiseen uintikertaan. Tärkeimmät reunaehdot vauvauinnin aloittamisajankohdalle ovat 3 kuukauden ikä sekä vähintään 5 kiloa painoa. Tuo painoraja on siksi, että pienempi vauva ei välttämättä pysy lämpinämä 32 asteisessa vedessä. Tuohon veden lämpötilaan annettiinkin ohjeeksi totuttautua kotona laskemalla kylpyveden lämpötila asteittain 37 asteesta 32 asteeseen.

Ennen vauvauinnin alkamista siis otettiin kylpemiset aktiivisemmin käyttöön suihkuttelun sijaan ja laskettiin veden lämpötilaa. Mötkis ei tuntunut olevan moksiskaan siitä, että vesi olikin viileämpää vaan vedessä pällisteltiin yhtä innoissaan kun aikaisemminkin. Lisäksi soviteltiin olemassa olevat uikkarit, hankittiin uimavaipat ja mietittiin, mitä kaikkea mukaan tarvitaan ja miten jaetaan Mötkiksen kanssa oleminen kylpylällä.

Ensimmäinen vauvauintikerta 9.1.2018

Ensimmäisellä vauvauintikerralla tavoitteena oli lähinnä tutustua veteen elementtinä ja harjoitella erilaisia otteita vedessä. Lasta tutustutettiin veteen laululeikkien avulla, vettä pärskyttelemällä ja kaatamalla vettä sankosta lapsen eteen ihmeteltäväksi. Koska Mötkis on vielä niin pieni ei häntä juurikaan lelut ja muut vauvauinnin välineet kiinnostaneet. Hän lähinnä tarkkaili ympäristöään ja katseli ihmeissään, että minne ollaan tultu.

Seuraavaa kertaa varten saatiin kotiläksyksi kaataa kylpyjen yhteydessä vettä lapsen päälle siten, että myös kasvot kastuvat. Näin aletaan valmistautua jo sukellutukseen. Mötkistä ei vielä ihan pieneen hetkeen päästä sukelluttamaan, sillä lapsen täytyy olla neljän kuukauden ikäinen. Tämä ei meillä toteudu vielä ihan hetkeen, Mötkishän oli muutaman päivän alle kolmen kuukauden vauvauinnin alkaessa.

Uintikerta sujui muuten hyvin, mutta altaasta pois tullessa Mötkis oli jo väsyinen ja nälkäinen, eikä minun ja isimiehen suunnittelema työnjako ollut toimiva. Minun käydessä peseytymässä Mötkis oli vain huutanut Paavon kanssa kurkkusuorana pesutiloissa. Paavo oli käynyt huhuilemassa minua, mutta en ollut kuullut sitä missään vaiheessa. Ihmettelin pukukopeilla ollessa, miten poikia ei vielä näy, kunnes Paavo tuli sinne kauhistuneen näköisenä kertoen etsineensä minua kaikkialta. No, ensi kerralla tiedetään toimia eri tavalla ja tehdään niin päin, että minä otan Mötkiksen mukaan suihkuteltavaksi, jonka aikana Paavo käy itse peseytymässä. Sitten tehdään vaihto, jonka jälkeen minä peseydyn poikien lähtiessä jo kuivattelemaan ja pukeutumaan.

Toinen vauvauintikerta 16.1.2018

Oltiin tällä kerralla jo todella hyvissä ajoin allasosastolla ja edellisen ryhmän ohjaus oli altaassa vielä käynnissä. Käytiinkin vuoroamme odotellessa lämminvesialtaassa, mikä sinällään oli virhe. Lämminvesialtaan vesi on huomattavasti lämpimämpää, kuin altaan, jossa vauva uinnin ohjaus tapahtuu. Kuitenkaan Mötkis ei onneksi ollut moksiskaan kylmempään altaaseen siirtymisestä.

Toisella uintikerralla jatkettiin vedessä käytettävien otteiden harjoittelemista ja aloitettiin kaatamaan vettä lapsen päälle. Kaataminen aloitetaan lapsen ollessa "rintauintiasennossa" kaataen vettä ensin selän päälle edeten kohti niskaa ja lopuksi sanoen "yksi, kaksi, sukeltaa" samaan aikaan kun vesi kastelee lapsen kasvot. Mötkis hätkähti parilla ensimmäisellä kerralla, muttei kuitenkaan säikähtänyt ja harjoituksia jatkettiin. Pidettiin taukoa aina välillä ja pärskyteltiin vettä.

Tällä kertaa Mötkis seurasi jo paljon enemmän esimerkiksi veden kaatamista hänen eteensä, kuin edellisellä kerralla. Hauska huomata, miten paljon kehitystä tapahtuu jo viikossa. Tälläkin uintikerralla laulettiin erilaisia laululeikkejä, joiden tahdissa lasta liikuteltiin eri tavoin. Noiden sukellutukseen valmistavien harjoitteiden lisäksi uutena asiana harjoiteltiin lapsen kelluttamista veden pinnalla selällään siten, että häntä tuetaan takaraivosta ja pyllystä. Tuon harjoituksen aikana lapsi saa tuntumaa siihen, että korvat kastuvat.

Oltiin tultu allasosastolle melkein 10 minuuttia ennen ohjatun tuokion alkamista ja Mötkis alkoikin osoittaa väsymisen merkkejä reilua viittä minuuttia ennen toiminnan päättymistä. Lisäksi hän ei ollut nukkunut matkalla vauvauintiin, joten väsy alkoi painaa. Väsymys näkyikin kiitettävästi kun kuivaaminen alkoi. Se oli silkkaa huutamista. Kuitenkin kun yökkäri oli saatu päälle ja Mötkis pääsi tissille, asettui hän siihen nopeasti ja söi itsensä tainnoksiin.

Kolmas vauvauintikerta 23.1.2018

Kolmannella kerralla Paavo ei päässyt mukaan vauvauintiin työtapaturman takia, vaan mukana olivat sekä mumma, että pappa. Pappa oli altaassa kaverina ja mumma altaan ulkopuolella auttelemassa kuivatteluissa ja pukemisissa. Kuten edelliselläkin kerralla, Mötkis oli tälläkin kertaa paljon tarkkaavaisempi ympäristönsä suhteen ja veden kaataminen ja palloilla leikittely kiinnostivat jo ihan eri tavalla kuin ensimmäisellä kerralla.

Kolmannella kerralla liikuttiin vedessä taas laululeikkien tahtiin. Jatkettiin selällään kelluttamista ja veden kaatamista lapsen päälle valmistautuen sukellutuksiin. Lisäksi uutena juttuna vauvat kävivät uintikerran lopuksi ison patjan päällä makoilemassa samalla kun laulettiin "vauvoilla on saari" vaarilla on saari sävelellä.

Kuten edelliselläkin kerralla, myös tällä kerralla Mötkis jaksoi hyvin altaassa oloajan. Kuitenkin suihkuttelut, kuivaamiset ja yökkärin pukeminen saivat aikaan hirvittävän itkun, joka rauhoittui vasta tissillä. Lisähaasteensa tähän uintikertaan toi myös se, että tuolloin oli todella kovat pakkaset ja vaatetta piti tumpata päälle huomattavasti enemmän kuin normaalisti. Mötkis kun ei muutenkaan erityisesti nauti pukemisesta niin saati sitten väsyneenä...

Neljäs vauvauintikerta 30.1.2018

Neljännellä kerralla mumma oli minun ja Mötkiksen mukana uinnissa Paavon päivystäessä. Oli huomattavan paljon helpompi jakaa Mötkiksen hoitamista tuolleen, kun molemmat ovat naisten suihkutiloissa. Aikaisemmilla kerroilla meillä oli ollut mukana ylimääräinen kaukalo, jossa Mötkis oleili sen aikaa kun itse suihkuttelin ennen altaaseen menoa. Nyt kun mumma oli samoissa suihkutiloissa oli helppo vaan vuorotella siitä, kumpi pitää Mötkistä sylissä missäkin vaiheessa. Pitää siis miettiä, olisiko kaukalon pois jättäminen vaihtoehto myös silloin, kun olemme Paavon kanssa vauvauinnissa.

Aikaisempien kertojen tapaan liikuttiin altaassa laululeikkien tahdissa innostaen ja kannustaen lasta liikkumaan vedessä. Me jatkettiin vielä veden kaatamista Mötkiksen päälle, kun hällä ei se maaginen neljän kuukauden rajapyykki ole vielä ylittynyt. Katsotaan seuraavalla kerralla yhdessä ohjaajan kanssa joko Mötkis on valmis sukellutuksiin vai odotetaanko vielä yksi kerta, että se neljä kuukautta ihan virallisesti tulee täyteen.

Uutena asiana tällä kerralla liikutettiin vauvaa vedessä kylkimyyrynä siten, että häntä liu'utettiin veden pinnalla kyljellään niin, että alempi korva kastuu. Mötkis ei juurikaan välittänyt korvien kastumisesta ja uskallettiinkin tehdä tätä harjoitusta useamman kerran. Lisäksi selällään kellutuksiin otettiin mukaan myös pareittain kelluttaminen, jolloin vauvaa heijattiin veden pinnalla edestakaisin ja nostettiin häntä myös hetkittäin ilmaan. Uusien harjoitusten lisäksi jatkettiin veden kaatamista ja yleistä vedessä läträämistä. Vatsauintiasennossa Mötkis liikutteli jo kovasti käsiään ja jalkojaan ja polski mukana.

Tämä uintikerta sujahti todella nopeasti ja tuntuikin, että kerkesimme juuri päästä vauhtiin, kun oli jo aika lopettaa. Toki Mötkis alkoi olla loppuvaiheessa jo melko väsynyt. Uinnin päätteeksi siirryttiin pesutiloihin ja suihkuteltiin kaikki kolme. Tuon jälkeen käytiin saunassa tarjoamassa Mötkikselle tissiä tuloksetta. Jatkettiin siis pesut loppuun ja siirryttiin pukutiloihin kuivattelemaan. Kuten edelliselläkään kerralla, ei tälläkään kerralla pukutiloissa ollut leviteltynä hoitotasoja ja kävinkin melko ynseään sävyyn pyyhe päällä respassa aiheesta ilmoittamassa. Sillä aikaa Mötkis kerkesi pissata yhden pukukopin lattialle ja muutenkin yleisesti ottaen hermostua kuivatteluun... Onneksi yökkärin päälle saamisen jälkeen tissi jälleen rauhoitti ja kotiin päästiin lähtemään tainnuttuneen lapsen kanssa.

Nyt kun vauvauintikurssi on puolessa välissä voin kyllä suositella tuota Marixirin järjestämää vauvauintia. Rauhalahti itsessään ei paikkana ole mikään erityisen ideaali ko. toimintaan: pukutilat on ahtaat ja kun useampi perhe pyörii siellä kaukaloiden ja vauvojen kanssa on tilanne sanoisinko kaoottinen ajoittain. Lisäksi parin viime kerran jälkeen on pitänyt antaa Rauhalahden henkilökunnalle palautetta siitä, ettei pukutilaan ole ollut levitettynä hoitotasoja toisin kuin kahdella ensimmäisellä kerralla. Vauvauinnin vetäjä itsessään on mukava ja asiantuntevan oloinen. Hän ohjaa ja kannustaa perheitä jokaisen tarpeiden mukaan.

Olen miettinyt, että todennäköisesti ilmoitan meidät vielä jatkokurssillekin jossain vaiheessa. Olisi kiva jatkaa kaikille mieluisan harrastuksen parissa ja kuitenkin vielä kurssin päätyttyä Mötkis on niin pieni, etten ehkä ihan itsenäisesti osaisi hänen kanssaan minnekkään kylpylään tai uimahalliin lähteä. Tarjolla olisi jatkokurssi heti edellisen kurssin päätyttyä ja täytyykin Paavon kanssa puhua ja miettiä, ilmoittaudutaanko mukaan.