Hohhoijaa, kiirettä pukkaa ja tuntuu, että tunnit loppuu vuorokaudesta. Mistäköhän päivään sais ees muutaman tunnin lisää aikaa? En ymmärrä, miten ihmiset, joilla on perhe ja koti pyöritettävänä, työ ja harrastuksia saa ajan riittämään kaikkeen.
Oon nyt tehny harjottelussa maanantaista perjantaihin pääsääntösesti töitä 8-16. Kun oon päässy kotiin, oon syöny pikasesti jotain ja joko lähteny lenkille tai kavereita moikkaamaan. Kotiin oon palannu suunnilleen seiskaan mennessä ja sillon olo on jo niin rättipoikkiväsyny ettei oo paljon kiinnostanu muu ku vajota sohvan pohjalle ja kattoo hetki telkkaria ennen kun lähtee nukkumaan.
Tuommosia on pääsääntösesti jokainen arkipäivä... Jos leikitellään hetki ajatuksella siitä, että tässä ois lisänä vielä lapset ja kotitöiden teko, jotka Paavo on nyt pääsääntösesti kotona ollessaan hoitanut, ei olis mitään mahdollisuutta saada edes pientä hetkeä omaa aikaa vuorokauteen. Lisäks kun parisuhteellekin pitäs jäädä aikaa ja energiaa niin tuntuu siltä, ettei millään ole aikaa ja jaksamista.
Itseasiassa tuohon soppaan kun vielä lisätään koulujutut, joihin panos on viime aikoina ollu pyöreä nolla, on kasassa kyllä melkoinen kombo. Turhaa stressiä on siis noista tekemättömistä tehtävistä kerenny kertyä ihan ilosesti, mutta aikaa ja energiaa niitten tekoon vaan ei oo harjottelun aikana löytyny... Pitää toivoa, että tässä sais mahollisimman nopeesti otettua itteesä niskasta kiinni ennen ku koulu taas alkaa.
Tämä ja seuraavan viikon aikana vapaapäivät onkin pyöreät nolla eikä se ainakaan helpota tätä kiireen ja väsymyksen määrää... Viikot menee harjottelussa ja viikonloppuna vielä lähen perheleiriä ohjaamaan eli aika bueno viikko tiedossa. Noo jospa tästäki viikosta selvittäs hengissä. Ehkä.
Täytyy kyllä sanoa, että ihailen suuresti niitä ihmisiä jotka saa elämänsä organisoitua sillä tavalla, että aikaa ja energiaa riittää kaikkeen siihen, mitä haluaa tehdä.
Tämmönen valitusvirsi tällä kertaa. Palataan viimestään sunnuntaina viikkokoosteen merkeissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti