TJ60

Tänään on vedosta jäljellä enää 60 päivää eli puoli väliin asti ollaan tultu! Huhhuh, miten nopeesti aika onkaan mennyt...Tässä postauksessa kertoilin meijän välitavoitteista ja palkinnoista, joita asetettiin matkan varrelle helpottamaan urakkaa. Vaikka asiat on listattuna ja valmiiks suunniteltuna, ei olla niistä vielä mitään toteutettu. Palkintolistan käyttämättä jättämisen nään itse niin päin, että ollaan pärjätty ilmankin eikä kiusaukset oo käyny liian suureks. Ollaan siis pärjätty mun mielestä hyvin :)

Nyt kun puolet vedosta on lusittu ja puolet on vielä edessä, on tuntemukset ristiriitasia. Vaikka välillä on tuntunu siltä, että tekis mieli antaa periks koko vedon suhteen, rupee kuitenkin loppusuoran häämöttäessä olemaan aika voittajafiilis. Oon pystyny tähän sekä itteni että kanssa ihmisten epäilyistä huolimatta. Monesti vaikka ollaan kaveriporukassa sovittu pitävämme esimerkiks tipatonta tammikuuta, on se kuitenkin epäonnistunu surkeesti. Nyt kuitenkin takana on jo kaks kuukautta eikä periksantamista enää näiden kahen viimesen kuukauden aikana tuu tapahtumaan.

Vaikka ollaan menosti perjantai tai lauantai-iltana oltu baarissa kavereiden messisssä, ollaan oltu juomatta, joten seuraavana päivänä ei oo tarvinnu kärsiä darraa vaan päivän aikana on saanu asioita aikaseks. Vaikka tottakai olo on väsyny pilkkuun asti valvomisen ja liian lyhyiden yöunien jälkeen, on olo viikonloppujen jälkeen huomattavan paljon levänneempi kun aikasemmin.

On ollut mahtavaa huomata päässeensä jo näinkin pitkälle ja menevänsä vielä loppuun asti. Näin varsinkin sen takia, että monet meijän kaveriporukasta on suhtautunu tähän lähinnä vitsinä ja epäilly meijän onnistumista. Kuitenkin päivä päivältä ollaan lähempänä Viron reissua ja kahtasataa hunttia, jotka meitä odottaa palkintona!