Koiravapaa viikonloppu tuli ja meni

Tulossa teksti joka saattaa vihastuttaa osaa lukijoista. Ei koiranomistajilla varmaan oo samanlaista oikeutta ja tarvetta pitää välillä vapaata aikaa koiristaan kun lapsiperheen vanhemmilla, mutta viime viikonloppuna oli meidän aika saada ottaa vähän irti arjesta ja viettää aikaa ilman koiria :)

Syynä koiravapaalle viikonlopulle oli Kuopio RockCock, jonne haluttiin päästä Paavon kanssa viettämään ees pieni hetki lomaa. Oltiin jo monena aikasempana vuotena arvottu ja pähkäilty, että lähetäänkö rokkiin vai ei. Tänä vuonna sitten sattu viimein semmonen artistikattaus joka miellytti riittävästi molempia.

Näin ollen päätettiin että perhana, tänä vuonna me sinne lähetään ja yritetään saada koirat minun vanhemmille hoitoon viikonlopun ajaks. Koirille hoitopaikan saaminen olikin yllättävän helppoa, kun tätä asiaa olin kerenny jo äidilleni lämmittelemään jonkun aikaa, joten viime viikon torstaina pakkasin koirien kimpsut ja kampsut ja lähin viemään koirien vanhempieni mökille Varpaisjärvelle.

Hieman haikeelta ja vaikeeltahan se tuntu koirat jättää mökille, en oo ennen ollu lähellekkään näin pitkiä aikoja koirista erossa (erossaoloajat on ollu laskettavissa alle kymmenessä tunnissa) mutta tiesin, ettei koirilla tuu olemaan minun vanhempien kanssa mitään hätää. Siellähän ne saisi mökillä temmeltää yhessä Ellin kanssa ja viettää kunnon koiran elämää uiden ja tutkiskellen paikkoja.

Kieltämättä torstai-iltana kun istuttiin Paavon kanssa sohvalle telkkarin ääreen molemmille tuli melko outo olo, kun koirat ei hypännykkään sohvalle viereen ja tulleet kainaloon makaamaan. Myös iltapissillä käyttämisen poisjääminen tuntu oudolta: pysty vaan vetämään yökkärin päälle kun asettu telkkarin ääreen, eikä tarvinnu miettiä sen enempää, että tarviiko lähtä vielä pihalle pissillä käymään.

Perjantaina käytiinkin aamupäivästä hakemassa Paavon Jyväskylästä kalakukkokaupunkiin rantautunu inttikaveri juna-asemalta meille. Iltapäivällä valuttiinkin jo hyvissä ajoin festarialueelle oottelemaan ensimmäisiä esiintyjiä ja pystyttelemään Paavon inttikaverin telttaa leirintään. Loppu viikonloppu nautittiin välillä enemmän ja välillä vähemmän hyvistä esiintyjistä sekä seurasta ;)

Eilen, sunnuntaina, lähdettiin puolen päivän aikaan ajamaan kohti mökkiä tarkotuksena viettää päivä siellä aurinkoo ottaen, grillaillen sekä toki hakien koirat samalla kotiin. Kun saavuttiin mökille, oli vastaanotto melko kostea kiitos useiden erittäin kosteiden koirasuukkojen, jotka meitä tervehti heti laiturilla. Oli ihana nähhä, että vaikka meijän kahella pienellä pöljällä ei varmasti mitään hätää minun vanhempien hoidossa ollukkaan ollu, niin silti meitä tervehittiin erittäin iloisena ja tyytyväisenä siitä, että tultiin hakemaan hurtat kotiin :)))

Helmi ja Vallu kera Ellin ei ollu pahemmin antanu porukoille rauhaa nukkua öisin: ensimmäisen yön Vallu oli itkeny ikäväänsä, toisena yönä koirat oli nukkunu makuuaitassa mutta sieltä pihalle päästyään kuuden aikaan aamulla olivat alottaneet semmosen rallin ettei tarvinnu enää kenenkään pahemmin nukkua. Viimesenä yönä isommat koirat, Vallu ja Elli, olikin nukkuneet kahdestaan makuuaitassa ja Helmi vanhempieni kanssa mökissä. Tämä viimeinen yö oli ollut se kaikkein rauhallisin ;)

Vaikka meillä oli mukava viikonloppu kotona ilman koiria, alko niitä tosiaan jo lauantai-iltana ja sunnuntaiaamuna kaipailemaan. Ollaan kuitenkin totuttu olemaan koirien kanssa jatkuvasti ja kehittämään niille tekemistä. Ennen kaikkea olemme oppineet miettimään elämäämme sen kautta, että meillä on kaksi koiraa, jotka tarvitsevat sekä fyysisen että henkisen puolen harjoituksia sekä säännöllisen rytmin ruokailun ja ulkoilun suhteen päivittäin ja siten asettavat tiettyjä reunaehtoja elämäämme (ei voi olla lietuamassa pitkin kyliä niin myöhään kun huvittaa, aamuisin pitää nousta aikaisin ulos koirien kanssa ja niin edelleen, kuten jokainen koiranomistaja tietää).

Tämä viikonloppu siis rikkoi siltäkin osin meidän omia rutineeja, joihin ollaan koirien kanssa totuttu. Aamulla oli mahdollisuus nukkua pitkään (en kuitenkaan osannut), koirien lenkityksiä ja ruokailuja ei tarvinnut miettiä... Ainut asia mikä viikonlopun aikana sai aikaan pieneksi hetkeksi ajatuksen siitä, että koiraton elämä voisi olla ihan mukavaa oli se, että siivoamisen jälkeen joka paikka ei näyttänyt hetken päästä täsmälleen samalta. Koirankarvaa ei ollut heti imuroinnin ja moppaamisen pitkin poikin lattioita ja huonekaluja, vaan meijän koti näytti kerrankin viikonlopun ajan erittäin siistiltä :D


Kuitenkin se, että meijän kodissa leijuu koirankarvaa 24/7 on mielestäni erittäin pieni miinus verrattuna siihen, että meillä on kaksi erittäin mahtavaa, suloista, riehakasta, rakastavaa ja uskollista corgia kun voi vaan olla. Eihän ne mitään valioyksilöitä käytöksensä puolesta ole, mutta ne on meijän mössyköitä, lämpöpattereita, jotka puskee nukkumaan viereen vaikka sisällä ois 25 astetta lämmintä ja hiki lentää jo muutenkin <3

Nyt varsinkin pidennetyn mökkiviikonlopun jälkeen huomaa, että koirat on ollu muutaman päivän ns. eristyksessä muusta maailmasta. Vanhempieni mökin lähellä kun ei pahemmin muita ihmisiä näy eikä toisten ihmisten ääniä kuulu... Tämä asia on sinällään hieman kostautunut eilisen illan ja tämän päivän aikana, sillä molemmat koirat on nyt paljon herkempiä esimerkiks rappukäytävästä ja ulkoa kuuluville äänille ja niistä ilmoitetaankin mielellään melko kovaäänisesti... Tuo herkkyys kuitenkin varmasti häviää hetkessä, onhan nuo karvakorvat kuitenkin tottuneet kerrostaloelämään jo pitemmän aikaa :)

Myös Hemmo osaa nykyään nököttää Vallun ja Ellin kaverina ;)