ENSIMMÄINEN HAMMAS

Mötkis oli jäystänyt nyrkkejään ja kuolaillut jo pidemmän aikaa, mutta arveltiin isimiehen kanssa sen liittyvän lähinnä käsien löytämiseen. Lisäksi Mötkis oli alkanut hepuloimaan rinnalla ja välillä syömisen alulle saanti olikin melkoista taistelua. Myös Mötkiksen rytmit olivat päivien osalta heittäneet muutaman päivän ihan täysin häränpyllyä, mutta ajattelin sen johtuvan ihan vaan siitä, että oltiin kolmelleen kotona ja rytmit olivat muutenkin vähän erilaiset kun kahdelleen kotona ollessa. Päiväunet eivät meinanneet maistua. Mötkis saattoi nukkua vain vartin kerrallaan ja sen jälkeen pollotella tyytyväisenä (tai no tyytyväisenä ja tyytyväisenä=itkuisena, muttei väsyneen oloisena) parikin tuntia.

Alettiin epäillä hampaiden puhkeamista syyksi, mutta oltiin molemmat aika skeptisiä sen vaihtoehdon suhteen. Eihän Mötkis ole kuin vasta kahden ja puolen kuukauden ikäinen ja arveltiin hampaiden tulevan vasta paljon myöhemmin. Eilen aamulla kuitenkin minulle tuli semmoinen tunne, että oiskohan nyt kuitenkin kyse hampaiden tulemisesta ja sanoin Paavolle, että tarkistaa Mötkiksen suun aamupesujen yhteydessä. Kohta Paavo huikkas, että juu täällä on alas vasen kulmahammas tullu läpite. Sitä sitten itsekin kodinhoitohuoneessa olevalle hoitopisteelle ihmettelemään ja toteamaan, että niinpä näkyy.

Kaivettiin kaapista esiin viilentävät purulelut ja liian tohkeissamme ei luettu käyttöohjeita, vaan ajattelemattomina keitettiin ne. Noh pilallehan ne meni, joten eikun uusia ostamaan Prismasta. Mukaan reissulta tarttui myös ensimmäinen hammasharja ja -tahna. Samalla reissulla käytiin apteekissa hakemassa nestemäistä Panadolia todeten kuitenkin, ettei sitä alle 3 kuukauden ikäiselle saa antaa ilman lääkärin määräystä.

Yksihampainen tissittelijä

Yötä vasten ei sitten uskallettu Panadolia antaa, kun Mötkis ei tosiaan vielä sitä kolmea kuukautta ole täyttänyt. Yö olikin sen mukainen. Mötkis ravasi tissillä turvaa ja lohtua hakemassa 1-1,5 tunnin välein. Yöunet kuitenkin kestivät onneksi liki 11 tuntia, joten itsekin kerkesi pilkkimään aina välissä ihan mukavasti yön mittaa. Aamulla jätin neuvolaan soittopyynnön, en malttanut odottaa soittoaikaan, joka alkaisi vasta klo 12. Kuitenkin 9.30 mennessä kun olin Mötkiksen ensimmäisille aamu-unille ulos saanut, rupesin soittelemaan hänelle aikaa lääkäriin. Toivotaan, että ensi yö olisi hivenen rauhallisempi tuon Panadolin turvin.

Tänään siis otettiin ensimmäistä kertaa aamupesujen yhteyteen myös hampaiden harjaus. Aika hurjaa, että jo tässä iässä sitä päästiin aloittelemaan. En olisi uskonut, että ihan vielä näin aikaisin hampaiden hoito tulee ajankohtaiseksi. Täytyy toivoa, että viime yön tissillä ravaaminen oli myös tiheää imua, tai muuten se on oven takana seuraavana. Oman haasteensa tähän hampaiden tekemiseen näin pienenä tuo se, ettei Mötkis osaa vielä tarttua esineisiin. Purulelujen suuhun saaminen on siis lähinnä äidin tai iskän tehtävä.