Mitä meillä tänään syötäisiin? Viikko 5

Taas mentiin välissä pari viikkoa ilman aikaa ja jaksamista istahtaa koneen äärelle.

Harmillisen vähän aikaa kirjoittamiselle tällä hetkellä jää, mutta oma lepo on tärkeämpää.

Mötkis tekee poskihampaita ja sekä yö- että päiväunet ovat olleet todella rikkonaisia,

joten kaikki liikenevä aika on ollut tarpeen käyttää omaan lepäämiseen.

Meillä puhaltaa uudet tuulet Paavon työkuvioiden suhteen ja kunhan saadaan arki tasaantumaan,

tulee kirjoittamiselle jäämään enemmän aikaa myös arki-iltaisin.

Toiveena olisikin alkaa ottamaan aikaa omille hommille arki-iltaisinkin,

mutta käytäntö tulee näyttämään,

miten paljon aikaa todellisuudessa jää työaikojen muutoksesta huolimatta.

Nyt kuitenkin itse asiaan, eli toiseksi viimeisen ruokalistan kimppuun. Viikko yksi löytyy täältä, viikko kaksi täältä, viikko kolme täältä ja viikko neljä täältä.

Viikolla viisi listalta löytyy vain yksi kasvisruoka. Muuten tarjolla on melko vähävaivaisia, nopeita lapsiperheruokia.

Viikko 5

- kasvissosekeitto + raejuusto

- broileripastavuoka + salaatti

- nakkikeitto

- tonnikalapastavuoka + salaatti

Kasvissosekeittoon meillä yleensä päätyy bataattia, porkkanaa, sipulia, määrästä riippuen pari vähäsuolaista kasvisliemikuutiota sekä ruohosipulituorejuusto. Ennen soseuttamista ja tuorejuuston lisäämistä otan Mötkikselle sivuun oman osansa, sillä hänelle kasvikset uppoavat yleensä paremmin paloina, kuin soseena. Nyt kuitenkin kun Mötkis on harjaantunut huomattavasti lusikan käytössä, voisi hänellekin tarjoilla kyseisen ruuan ihan vaan kasvissosekeittona.

Broileripastavuoka on nimensä mukainen: broilerin filesuikaleita, pastaa, kasviksia ja kermaa. Paistan pastan kiehuessa filesuikaleet, sekoitan pasta, suikaleet ja wok-vihannekset uunivuokaan ja lisään kerman. Sitten uuniin puoleksi tunniksi 150  °C.

Nakkikeitto nyt on jokaiselle sellainen kuin miten sen on tottunut tekemään. Minä en ole erityisen innokas kasvisten pilkkoja, joten meillä on siirrytty käyttämään valmiita pakastekeittojuureksia.

Kuten broileripastavuoka, myös tonnikalapastavuoka on hyvin nimensä mukainen. Keitetään pasta, sekoitetaan joukkoon tonnikalat ja pastakastike, laitetaan uunivuokaan ja pinnalle juustoraastetta ja uuniin broileripastavuan tavoin.

Huomenna minulla on Kysin äitipolilla käynti, josta pyrin kirjoittelemaan kuulumiset mahdollisimman tuoreeltaan. Käynnin ajaksi Ensikotiyhdistyksen vapaaehtoinen tulee olemaan Mötkiksen kanssa ja katsotaan vielä, pääsisikö Paavokin mahdollisesti mukaan käynnille. Edellisen kerran Kysillä onkin raskauden tiimoilta käyty uudenvuodenaattona rakenneultran merkeissä, joten ihan kiva päästä kurkkaamaan Kirpun kuulumisia ultraten.

Mitä meillä tänään syötäisiin? Viikko 4

Aikaisempien viikkojen ruokalistat löydät viikon yksi osalta täältä,

viikon kaksi täältä ja viikon kolme täältä.

Neljäs viikko mukailee edeltäviään. Tällä kertaa kuitenkin päätettiin pienellä muutoksella nostaa kasvisruokien määrä kolmeen ja kun jääkaapista löytyi edellisen viikon tähteitä, jätettiin oma inhokkini, Paavon lemppari, hernekeitto pois.

Viikko 4

- lasagne + raaste

- hernekeitto + pannari/vohveli

- feta-pinaattipasta + salaatti

- linssicurry + salaatti

Tällä kertaa kauppareissulta ei siis ostettu lainkaan lihatuotteita, kun lasagnekin muutettiin kasvisversioksi korvaamalla jauheliha soijarouheella. Sinällään melkoinen muutos meidän kauppakasseihin, joista aikaisemmin löytyi ruuanlaittoon käytettävien lihatuotteiden lisäksi myös leikkelemakkaroita ynnä muita erinäisiä lihatuotteita. Tyytyväinen olen tähän muutokseen, sillä kauppakassin hinta on myös muuttunut pienemmäksi lihansyönnin vähentämisen myötä.

Tavoitteena minulla on saada ensimmäisessä tämän sarjan postauksessa mainitut Foodie- kauppalistat luotua tulevan kuun alun aikana. Kun kaikkien kuuden viikon ruokalistat on esitelty voisin tehdä eräänlaisen koontipostauksen, jossa myös käytäisiin läpi noiden eri viikkojen kustannukset. Kauppakuiteista katsomallahan tämä toki myös selviäisi, mutta meillä ostetaan niin paljon aina myös kaikkea muuta, kuin ruokaa Prisman reissuilta, ettei kuitin perkaamisesta tulisi mitään.

Toki nuo Foodie- kauppalistat tulevat olemaan siltä osin hieman valheellisia, että aamu- ja iltapalat sekä välipalat eivät niissä tule näkymään. Näkyy vain lounaiden ja päivällisten kustannukset. Kuitenkin pääsääntöisesti meillä noudatetaan aamu- ja iltapalan osalta samaa kaavaa: iltapalalla kaikki kolme syö puuroa marjoilla. Puuroa keitetään sen verran, että siitä jää Mötkikselle myös aamupalapuuro. Aamupalalla minä ja Paavo syödään vaihtelevasti leipää tai mysliä ja jugurttia tai mitä nyt sattuu keksimään. Viikonloppuisin Paavon päivystäessä hän saattaa aamukeikalta hakea croisantteja ja mehua tai muuta vähän spesiaalimpaa aikuisten aamupalaa. Välipalalla Mötkis yleensä syö leipää, jugurttia, Talk-muruja, smoothien tai jotain ihan muuta. Vähän riippuen siitä, miten kärsivällisellä tuulella hän on. Hedelmiä on tarjolla joka ruokailun päätteeksi.

Näin listattuna nuo aamu- ja iltapalat sekä välipalat ovat melkoisen iso osa päivän ruokailuja, ja voisikin olla hyvä tehdä vertailu tuon Foodie- kauppalistan sekä kauppakuitin pohjalta. Katsotaan miten laajaa postausta saan tehtyä vai pilkonko senkin tällaisiin pienempiin palasiin käyden ruokalistan viikot läpi viikko kerrallaan.

Mitä meillä tänään syötäisiin? Viikko 3

Ensimmäisen viikon ruokalistan löydät täältä ja toisen viikon täältä.

Kolmannella viikolla kasvisruokia onkin tarjolla kaksin kappalein. Lisäksi listalle on päässyt yksi meidän perheen kestosuosikki sekä keitto.

Viikko 3

- käärmepata (tomaattinen jauhelihakastike ja spagetti) + salaatti

- kanakeitto

- tomaattirisotto + salaatti

- tuoretomaatti-linssikeitto

Tuo käärmepata lyhykäisyydessään on seuraavanlainen; kuullota sipuli ja valkosipuli öljyssä. Ruskista jauheliha, mausta perheen makuun sopivin maustein. Lisää tomaattimurska, mausta halutessasi oreganolla tai muulla yrttiseoksella. Tarjoile spagetin kanssa.

Kanakeitto on meillä pidemmän aikaa ollut muotoa broilerin filesuikale, bataatti, porkkana, sipuli, kasvisliemikuutio, kolmen juuston kerma. Nyt kuitenkin otin testiin keittojuurekset sekä nuudelia ja kermaa. Edellämainittujen lisäksi sekoitan joukkoon todennäköisesti pakastimesta löytyviä wokkivihanneksia ja/tai herne-maissi-paprikaa. Minua kehtuuttaa keittojen tekemisessä se hillitön kasvisten kuorimisen ja pilkkomisen määrä, joten tavoitteena olisi päästä vähän helpommalla noiden pakasteiden käytön avulla. Katsotaan, mitä tästä tuleekaan.

Huomenna minulla onkin äitiysneuvolakäynti, josta voisin kirjoitella kuulumisia. Ensimmäistä kertaa tämän raskauden aikana pääsen neuvolaan ihan yksinäni, kun Ensikotiyhdistyksen vapaaehtoinen tulee pitämään Mötkikselle seuraa siksi aikaa. Ihan mukava päästä käynnille kaikessa rauhassa yksin. Meidän tähänastiset neuvolakäynnit tämän raskauden tiimoilta kun ovat olleet kaikki enemmän ja vähemmän kaoottisia ja menneet Mötkiksen perässä juostessa. Neuvoloiden vastaanottohuoneet voisivat olla ehken jotenkin hieman paremmin suunniteltuja tuollaisten uteliaiden ja innokkaiden taaperoiden varalta. Melko raskasta yrittää saada käynnistä jotain irti ja samalla vahtia, ettei pieni touhottaja revi tietokoneen jokaikistä piuhaa irti...

Mitä meillä tänään syötäisiin? Viikko 2

Ensimmäisen viikon ruokalistan löydät täältä

Kuten ensimmäisen viikon postauksessa kerroin, myös toisen viikon ruokalistalle kuuluu yksi kasvisruoka sekä perushelppoja lapsiperheruokia.

Viikko 2

- makaroonilaatikko + salaatti

- makkarakeitto

- tomaattinen broileripata + risotto/riisi + salaatti

- yhden kattilan pasta

Kakkosviikon ruokalistalla on tuttuja ja turvallisia, perinteisiä suomalaisia ruokia, makaroonilaatikkoa ja makkarakeittoa. Lisäksi on tarjolla myös oma sovellus useammasta reseptistä sekä se peräänkuulutettu kasvisruoka.

Viime viikon osalta blogin päivittely jäi harmillisen vähälle. Meillä nimittäin koko perhe sairasti vatsataudin, ilmeisesti noroviruksen aiheuttaman. Oltiin koko viikko enemmän ja vähemmän petipotilaita, eikä blogin ääreen ollut aikaa eikä jaksamista istahtaa. Kuitenkin tällä viikolla kaikki alkavat olla kunnossa ja Mötkiksenkin rytmit ovat alkaneet tasaantua, joten uudella innolla uuteen viikkoon ja toivotaan bloginkin puolelle uutta sisältöä ilmestyvän.

Mitä meillä tänään syötäisiin? Viikko 1

Meillä on pitkään ollu käytössä ennakkoon suunnitellut viikkojen ruokalistat.

Tällä hetkellä meillä on käytössä kuuden viikon kiertävä ruokalista,

joka helpottaa kyllä kauppareissujen suunnittelemista huomattavasti.

Meillä sorrutaan helposti roskaruokaan tai syömään samoja ruokia viikosta toiseen,

jos ei suunnitella ennakkoon ruokia.

Tämä käytössäoleva systeemi on auttanut noihin molempiin ongelmiin.

Teemme ruokaostokset pääsääntöisesti Prismasta, täydentäviä ostoksia tehdään mistä vaan kaupasta, joka sattuu olemaan helposti saatavilla. S-ryhmän kauppoja ajatellen Foodie-sovellus on näppärä apu kauppalappujen suunnitteluun. Kyseiseen sovellukseen voi myös tallentaa ostoslistoja, jolloin viikkosuunnitelmat voisi tehdä suoraa sovellukseen ja vain täydentää kauppalappua niiden ostosten osalta, jotka eivät vakiona listalle kuulu.

Ruokalista on koostettu siten, että jokaisella viikolla on listalla on neljä ruokaa, joista vähintään yksi kasvisruoka. Itseasiassa kolme kuudesta viikosta on sellaisia, jolloin on kaksi kasvisruokaa listalla. Tämä siksi, että halutaan vähän rajoittaa lihan määrää ruokavaliossa ja opettaa myös Mötkikselle, että kasvisruuat voivat olla ihan yhtä hyviä kuin liharuuat. Myös itse on ollut kiva huomata, että kasvisruoka voi olla ihan yhtä maukasta kuin liharuoka. Itsehän olin hieman skeptinen alkuun näiden kasvisruokien suhteen, mutta nyt useampaa reseptiä testattuani, on mielipiteeni muuttunut.

Joka viikolla on listalla myös yksi niin sanotusti puolivalmisruoka. Nuo puolivalmiitruuat ovat sellaisia, jotka valmistuvat lähestulkoon itsestään, mahdollisimman pienellä vaivalla. Tällaiset ruuat ovatkin näppäriä sellaisina päivinä, kun on kiire saada ruoka valmiiksi tai ainakin uuniin valmistumaan.

Ruokalistaa suunnitellessa on otettu myös huomioon pienen taaperon ravitsemukselliset asiat. Ruoka on hänelle soveltuvaa ja esimerkiksi makkararuokia on korkeentaan yksi per viikko. Jos listalla on jotain sellaista, joka ei oikein Mötkikselle uppoa, säästetään hänelle jonkun muun ruuan tähteet syötäväksi. Esimerkiksi tomaattikeitto on koostumukseltaan vähän sellainen, ettei Mötkis sitä itse saa syötyä eikä välttämättä syöttämistäkään kelpuuta, joten silloin hän syö jotain muuta. Myös mahdolliset lisukesalaatit on erikseen ruokalistaan merkitty, jotta niidenkin ruokien kanssa, jotka eivät itsessään paljon kasviksia tai vihanneksia sisällä, tulee myös syötyä kasviksia.

Viikko 1

- broileri-kasviswokki + riisi/nuudeli
- jauhelihakeitto
- kinkkukiusaus + salaatti
- viiden aineksen pastavuoka

Ensimmäisen viikon osalta oikeastaan kaikki ruuat, paitsi jauhelihakeitto ovat melkolailla helppoja ja nopeita. Broileri-kasviswokkiin olen käyttänyt valmiita pakastewokkivihanneksia, välillä jos oikein innostun, saatan ottaa tehdä wokin alusta asti itse. Kinkkukiusauskin on äärettömän helppo: perunasipulisekoitus, kinkkusuikaleet, kerma ja mausteet sekaisin ja uuniin. Myös ensimmäisen viikon kasvisruoka on nopea ja helppo: siinä ajassa kun tortellinit kiehuvat kerkeää mozzarellapallot repiä valmiiksi ja silputa persiljan.

Tulen kerran viikkoon julkaisemaan aina seuraavan viikon ruokalistan,

joten jos ideoita lapsiperheen ruokiin kaipailette, niitä on jatkossa tarjolla!

Tomaattinen broileripata

Tämä resepti on naurettavan helppo koko perheen ruoka.

Resepti on sovellus useammasta eri reseptistä,

eikä ihan täysin omaa käsialaani,
muttei myöskään kenenkään toisen käsialaa.

öljyä
valkosipuli
sipuli
tomaattimurska
pippuri
mausteita oman maun mukaan
broilerin ohut leikettä

Pilko sipulit ja kuullota öljyssä, itse käytin oliiviöljyä. Lisää kuullotettujen sipulien joukkoon tomaattimurska ja mausta pippurilla muilla mausteilla perheen maun mukaan. Anna kastikkeen kiehua viitisen minuuttia miedolla lämmöllä. Asettele broilerin leikkeet uunivuokaan ja kaada kastike päälle. Paista 200°C noin 30 minuuttia. Varmista ennen tarjoilua, että leikkeet ovat varmasti kypsiä.

Itse käytin kaksi purkkia tomaattimurskaa 700g broilerin ohut leikkeitä kohti. Ehkä himpun maltillisempikin määrä murskaa olisi riittänyt. Tehdessäni tätä ruokaa ensimmäisen kerran, kuullotin sipulit ja keittelin kastikkeen kannellisessa paistinpannussa, mutta saman asian ajaa varsin hyvin pieni kasari. Tuon kasarin kun voisi hyötykäyttään huuhtelun jälkeen esimerkiksi lisukkeiden keittämiseen, niin säästyisipä yhden astian pesulta.

Mötkis 11kk

Tasan kuukauden päästä meillä juhlitaan yksivuotiasta.

Uskomatonta, miten iso ja taitava poika meillä jo asustaakin.

Mötkis liikkuu tällä hetkellä pääsääntöisesti kontaten tai sopivan tuen ollessa tarjolla tukea vasten kävellen. Hän on alkanut seisomaan pieniä hetkiä myös ilman tukea, joten pikkuhiljaa varmaan myös kävelyä aletaan harjoitella ilman tukea. Erityisesti kylvyssä Mötkiksen mielestä on erityisen hauska seisoa ilman tukea. Tästä nyt ei Paavon kanssa ihan samaa mieltä olla, mutta se ei tunnu Mötkistä paljoa hetkauttavan. Meillä harjoitellaan edelleen peruuttamalla esimerkiksi portaista alas tulemista, toistaiseksi vielä tuloksetta. Mötkis siis edelleen ryntäisi joka paikasta kontaten pää edellä alas, mutta jospa se pikkuhiljaa tarttuisi päähän, että on parempi tulla jalat ja pylly edellä. Kuluneen kuukauden aikana viimeksi puhjenneiden yläetuhampaiden viereen on puhjennut yksi hammas lisää ja toinen on vielä pinnan alla pilkottamassa. Lisäksi Mötkis on oppinut painamaan päänsä maahan karhunkävelyasennossa ja hän kurkkii sieltä innoissaan maailmaa nurinpäin. Myös sopiva musiikki pistää pyllyn pyörimään vallattomasti.

Rytmin osalta pientä muutosta on tapahtunut, sillä Mötkis siirtyi yksiin uniin. Siirtymän hän toteutti itse siten, ettei enää suostunut nukahtamaan iltaunille kävelyllä ollessa, joten nyt on menty vajaan kuukauden ajan yksillä unilla. Joinakin päivinä hän saattaa torkahtaa esimerkiksi autoon pieneksi hetkeksi noiden pidempien unien lisäksi, mutta jos mitään pidempiä siirtymiä ei ole, nukkuu Mötkis yhdet unet. Päikkärit alkavat yleensä 12-12.30 aikaan. Pääsääntöisesti ne kestävät puolestatoista tunnista kahteen tuntiin, parhaimmillaan unia otetaan jopa kaksi ja puoli tuntia. Edelleen Mötkis nukkuu päikkärinsä ulkona ja niin mennään toistaiseksi.

Pidimme loppukesästä jälleen unikoulua. Olisikohan tämä nyt ollut unikoulu vol 3. Tällä kertaa saavutettiin se, että Mötkis saa rintaa vasta kuuden aikaan. Monena aamuyönä Mötkis herää viiden maissa ja silloin hänet käydään hakemassa meidän väliin jatkamaan uniaan ja lähempänä kuutta annan rintaa. Tuosta jatketaan unia yleensä suunnilleen seitsemään ja sitten Mötkis pomppaakin pystyyn pirteänä. Yöunille Mötkis nukahtaa edelleen kahdeksan ja puoli yhdeksän välillä.

Kuluneen kuukauden aikana ruokailujen osalta saatiin toteutettua se muutos, jota viime kuukausikatsausta kirjoittaessa toivoinkin. Imetys on nyt saatu vakioitettua siten, että Mötkis saa rintaa aina ruuan päälle. Muuten rintaa ei tarjoilla päivän aikana. Tällä hetkellä Mötkis syökin rintaa sen 5-7 kertaa päivässä, mikä tuntuu olevan juuri sopiva määrä. Pääosin Mötkis sormiruokailee, puurot kuitenkin menee joko syöttämällä tai smoothiepussista. Ruokajuomana Mötkiksellä on lounaalla ja päivällisellä piimä, muilla aterioilla vesi.

Neuvolaahan tässä 11 kuukauden iässä ei ollut emmekä Mötkiksen kanssa myöskään avovastaanotolle mitoille lähteneet. Kuitenkin tällä hetkellä ruoka maistuu Mötkikselle hyvin ja hän tuntuu kasvavan ihan silmissä, joten emme kokeneet mittojen ottamista tarpeelliseksi. Tietenkin sinällään olisi ollut hauska käydä mitat otattamassa ihan vain mielenkiinnon vuoksi, mutta odotellaan nyt sitten sinne vuoden ikään saakka tuoreita mittoja.

Vaippojen osalta on siirrytty kokoa isompiin. Nyt siis käytössä Liberon Comfort-teippivaipat koossa 5 ja UP&GO-housuvaipat koossa 6. Vaatteissa pääosin käytössä on koko 80, mutta edelleen ne muutamat lempparit 74 on käytössä. Sinällään hauska, että nuo lempparibodyt on olleet käytössä jo viitisen kuukautta. Ilmeisesti ne tuli otettua käyttöön jo aika hyvissä ajoin, kun edelleenkin menevät. Juurikin tässä postauksessa esiintyvä Molon body on yksi noista viitisen kuukautta käytössä olleista bodeista. Toki ehkä jo nyt sen voi seuraavan pesun jälkeen siirtää muistojen arkistoon, sillä hihat alkavat olla jo turhan lyhyet.

Ensimmäistä syntymäpäivää odotetaan jo kovasti. Sen suunnittelusta voitkin lukea täältä.

Innolla ja jännityksellä odotamme,onko meillä jo kävelevä synttärisankari

vai minkälaisen muodon liikkuminen kerkeääkään siihen mennessä ottaa.

Uusia taitoja kun tulee jatkuvasti lisää entisten jalostuessa siinä sivussa.

Mötkis 10kk

Meidän pieni vauva on kadonnut ja tilalle on tullut erittäin liikkuva ja menevä veijari.

Vauvavuotta ei ole jäljellä enää kuin kaksi kuukautta ja äitiyslomakin loppui kaksi viikkoa sitten.

  

Mötkis lähti konttaamaan ollessaan 9kk ja yhden päivän. Aluksi konttaaminen oli haparoivaa, mutta alle viikon konttaamisen jälkeen vauhtia oli jo saatu kasaan niin paljon, että perässä pysyminen antoi haastetta. Tällä hetkellä meillä liikutaan siis vaihtelevasti kontaten tai ryömien riippuen siitä, miten kiire on. Edelleen jos Mötkis nopeasti haluaa paikasta toiseen vaihtaa hän ryömimiseen. Kuitenkin koko ajan konttaamisen määrä kasvaa. Mötkis nousee kaikkia mahdollisia tasoja, kuten myös seiniä, pitkin ylös seisomaan ja välillä saakin olla tarkkana sen suhteen, että niin sanottu tukipuu on riittävän tukeva. Esimerkiksi meidän ruokapöydän tuolit ovat niin kevyitä, että ne helposti keikkaavat, mutta niidenkin kanssa Mötkis on oppinut taitavasti touhuamaan ilman suurempia kömmähdyksiä. Portaat hän kipuaa jo todella taitavasti ylös, kuitenkaan alaspäin tuleminen ei onnistu vielä peruuttamalla, vaan myös alaspäin hän yrittää tulla kontaten. Kuluneen kuukauden aikana Mötkis myös alkoi kävellä tukea vasten taaperokärryllä ja hänelle puhkesi yläetuhampaat.

Mötkiksen vuorokausirytmi on nyt muuttunut sellaiseksi, että hän pääsääntöisesti menee iltaisin nukkumaan kahdeksan ja puoli yhdeksän välillä heräten syömään aamuyöllä johonkin aikaan, jatkaen sen jälkeen uniaan meidän välissä vähän väliä rinnalla käyden aamu seitsemään tai kahdeksaan. Aamuyön herääminen ajoittuu pääsääntöisesti kolmen ja viiden välille. Kuitenkin ollaan pyritty siihen, etten Mötkistä syöttäisi ainakaan ennen neljää ellei ole tiedossa, että hän on jotenkin erityisen huonosti syönyt iltapalan tai muuta erikoisempaa, kuten sairastamista. Ja tosiaan mitenkään yhtä soittoa syötöstä ei jatketa aamuun asti vaan Mötkis vähintään hamuilee rintaa ja sen suuhun saatuaan jatkaa uniaan, joten varhainen aamu on melkoista pilkkimistä minun ja Paavon osalta.

Päiväunia Mötkis nukkuu yhdet tai kahdet. Ensimmäiset päikkärit ajoittuvat lounaan jälkeiseen aikaan ja ne alkavat yleensä klo 11-12. Aivan täysin päivästä, tuulen suunnasta ja kuun asennosta riippuen Mötkis nukkuu tässä kohtaa joko 40 minuuttia, puolitoista tuntia tai kaksikin tuntia. Ei siis mitään varmuutta siitä, miten pitkään tässä kohtaa nukutaan. Pyrin siihen, että Mötkis nukkuisi ainakin sen puolitoista tuntia tässä vaiheessa, mutta kaikkina päivinä mikään määrä hyssyttelyä ja vaunujen ees taas heijaamista ei riitä. Tuolloin sitten päivän toiset unet ovat yleensä ne pidemmät. Pääsääntöisesti toiset unet ovat kuitenkin sellaiset puolen tunnin torkut alkuillasta suunnilleen neljän, viiden aikaan. Välillä toki mennään myös siten, että koko päivän päiväunisaldo on vain puolitoista tuntia. Edelleen päikkärit nukutaan ulkona rattaissa ja näin mennään ainakin toistaiseksi.

Päivän aikana Mötkis syö tällä hetkellä aikalailla vakiintuneesti viisi ateriaa. Neljää ateriaa en edes halua yrittää ja välillä Mötkis syökin jopa kuusi kertaa päivässä. Hän on päässyt nyt todenteolla sormiruokailun makuun ja oikeastaan puurot ovat enää ainoat ruuat, jotka hänelle syötetään. Soseita syödään kuitenkin edelleen smoothiepusseista. Noiden viiden aterian lisäksi hän syö rintaa vaihdellen ennen ruokailua, ruokailun jälkeen tai ruokailujen välissä. Tuo pitäisikin meidän nyt vakioittaa johonkin kohtaan ja ehkä se ruokailun päälle rinnan tarjoaminen olisi tässä vaiheessa paras vaihtoehto. Vuoden ikään ei ole kuitenkaan matkaa enää kuin muutama kuukausi ja sitten oma imetystavoitteeni on täynnä, vaikka silti ehkä imetystä vielä jatkammekin niin pitkään kun se molemmista hyvältä tuntuu.

Suloinen mustikkasuu

Nyt kesäaikaan Mötkiksen iho on ollut todella hyvässä kunnossa eikä ole vaatinut rasvausta. Helteiden aikaan hänelle kuitenkin ilmestyi ilmeisestikin hikinäppyä niskan ja hartioiden alueelle. Hoitona ja muutenkin helpotuksena helteeseen Mötkis on kylpenyt joka ilta pitkän kaavan mukaan. Helle kuitenkin osaltiin verottaa Mötkiksen unia ja ruokahalua, joten vaikka siitä on seurannut nuo mukavat joka iltaiset kylpyhetket, voisi kelit vähän inhimillistyä ja niin onneksi kävikin elokuun vaihduttua. Kelien viileneminen kuitenkin toi pienen laikukkuuden Mötkiksen mahan iholle, jota täytyykin varmaan alkaa jo hieman ennaltaehkäisevästi rasvailemaan, ettei kohta olla taas kortisoonikuurilla.

Varsinaisesti tässä kymmenen kuukauden iässäkäänhän ei neuvolaa olisi, mutta koska Mötkiksen painonnousu on ollut niin hintsua, etenkin terkkarin mielestä, varattiin aika. Neuvolassa käytiinkin 9.8.2018. Käytiin läpi kuulumisia ja kerroin Helmistä luopumisesta ja Mötkiksen uusista taidoista. Myös oma jaksamiseni nousi keskusteluun ja tuntuikin ihan mukavalta, että siitäkin kysyttiin. Myös mitat tuttuun tapaan otettiin ja nyt Mötkis olikin jonkun kunnon spurtin kasvun suhteen ottanut. Paino oli siis nyt 9305g, pituus 74,5cm ja päänympärys 48,3cm. Painoa oli siis tullut 260g, eli sata grammaa enemmän kuin kaksien edellisten punnitusten välillä. Pituuttakin oli tullut sentti kuukauden takaiseen. Päänympärys oli mitattu edellisen kerran kahdeksan kuukauden iässä ja sekin oli kasvanut yli sentin.

Vähintään maailman hienoin lapio

Edelleen Mötkis kasvaa miinuskäyrällä, mutta kuitenkin erittäin maltillisesti miinuksella ollaan. Hän on sen verran liikkuvainen kaveri ja masukin toimii edelleen useita kertoja päivässä, joten ei ihmekään, että miinuskäyrällä jatketaan. Itsehän pääsin pluskäyrille ensimmäisen kerran vasta 1½-vuoden iässä, joten siltä osin en erityisemmin tuota nollatason alapuolella oleskelua ihmettele. Käynnistä terkkari kirjasi "Touhukas ja iloinen poika. Mukavat, ikätasoiset leikit. Tukea vasten kävelee. Hapanmaitotuotteita alkanut maistamaan. Kasvaa hienosti." Seuraavan kerran neuvola on vuoden iässä, mutta varmaan käydään taas 11 kuukauden iässäkin avovastaanotolla ainakin mitoilla, jos ei mitään ihmeempää ole.

Vaippojen ja vaatteiden osalta on edelleen sama virsi. Käytössä on siis Liberon Comfort teippivaipat koossa 4 ja UP&GO:t koossa 5. Vaippojen osalta kuitenkin siirtyminen seuraaviin kokoihin on todennäköisesti pikkuhiljaa edessä, sillä etenkin housuvaipat tuntuvat olevan jo vähän pienenlaisia ja jäävät selästä melko matalalle. Vaatteista käytössä on edelleen muutamat 74 koon lempparit, jotka vielä mahtuvat sekä 80.

Mötkis 9kk

Uskomatonta, että meidän pieni vauva täyttää jo kolmen kuukauden päästä vuoden.

Vanhempainvapaa lähestyy loppuaan ja Mötkis on jo niin iso,

että hänet voisi laittaa päivähoitoon.

Tuntuu hurjalta ajatella, että Mötkis on nyt viettänyt masun ulkopuolella

aikaa yhtä paljon kuin masussa.

Kuinka paljon nopeammin nämä yhdeksän kuukautta ovat menneetkään,

kuin raskausaika.

Kuukausi sitten Mötkis oli juuri lähtenyt ryömimään ja muutamia yksittäisiä haparoivia konttausaskeleita oli otettu. Nyt kuitenkin Mötkis liikkuu vauhdilla ryömien haluamaansa paikkaan ja muutaman askeleen konttauksiakin tulee aina päivittäin. Kuitenkaan vielä hän ei varsinaisesti liiku konttaamalla, mutta harjoittelee sitä edelleen kovasti.

Liikkumisessa ja fyysisessä kehityksessä on muutenkin otettu huimia askeleita eteenpäin. Mötkis on oppinut kiipeämään asuntomme neljä porrasta ylös, nousemaan seisomaan tukea vasten sekä kävelemään tukea vasten. Uskomatonta, minkä harppauksen hän näissä taidoissa otti eteenpäin vaikkei vielä konttaa. En osannut yhtään odottaa, että hän alkaisi tuolla tavoin portaissa kiipeilemään, ennen kuin oppii konttaamaan.

Myös puheenkehityksessä on tapahtunut selvää muutosta. Aikaisemmin Mötkis lähinnä ölisi ja mölisi, mutta nyt tulee selvästi tavuja ja hän yrittää toistaa perästä sanoja. Välillä kuulostaa ihan kun hän sanoisi vauva ja tissi, mutta nämä ovat vielä lähinnä kuulijan korvassa. Kuitenkin hauska, että tällä osa-alueella otettiin yhtäkkiä hirmuinen harppaus eteenpäin.

Kuluneen kuukauden aikana myös sormiruokailu on alkanut olla enemmän Mötkikselle mieleen. Kuukausi sitten esimerkiksi bataatti ja porkkana aiheuttivat puistatusta sormiruokana tarjoiltaessa, mutta nykyään Mötkis popsii niitä hyvillä mielin. Myös esimerkiksi äidin tekemät porkkana-jauhelihapullat maistuvat hyvin ja pakkasen uumeniin pari kuukautta sitten tehdyt puurorieskat ja banaanimustikkamuffinit ovat alkaneet maistua. Edelleen Mötkis kuitenkin sekasyö. Hänelle syötetään osa ruuasta soseesa ja osan hän saa itse syödä käsin. Esimerkiksi puuro kuuluu myös niihin ruokiin, jotka meillä syötetään.

Neuvolaahan tässä yhdeksän kuukauden iässä ei ole, mutta halusin kuitenkin käydä avovastaanotolla mitat tsekkaamassa. Meidän oma neuvola ei ollut tähän aikaan kesästä auki, joten käytiin Pyörön neuvolalla. Vähän olenkin neuvolan vaihtoa hetkittäin miettinyt, mutta se on sivuseikka tässä kohtaa. Otettiin siis pituus ja paino sekä käytiin pikaisesti kuulumiset läpi. Tuoreet mitat ovatkin 9045g ja 73,5cm. Kuukauden takaiseen painoa on tullut siis 165g ja pituutta 1,3cm.

Käynnistä terkkari kirjasi seuraavasti: "Avovastaanotolla mitoilla. Pituuskasvu tasaista, painoa aavistuksen rauhallisemmin tullut. Normaalipituinen ja -painoinen poika." Käytiin läpi nesteytystä näin helteillä ja saatiin ohjeeksi ottaa öljylisä käyttöön. Reilun seitsemän kuukauden iässähän öljylisästä oli jo puhetta Mötkiksen ruokahalun ollessa hukassa, muttei sitä kuitenkaan silloin vielä käyttöön otettu, sillä ruokahalu palasi entiselleen. Tällä hetkellä Mötkis kuitenkin syö kohtuullisesti ja useimpina päivinä hän syö viisi ateriaa, joten nyt varmaan täytyy tosiaan ottaa se öljylisä käyttöön.

Kuitenkaan terkkari ei ollut mitenkään erityisen huolissaan, totesi lähinnä liikkumiseen kuluvan tällä hetkellä niin paljon energiaa, ettei ihmekään että paino himpun laahaa. Miinuskäyrillä siis mennään painon osalta, muttei esimerkiksi kasvukontrolleja aloiteta. Koitetaan saada ruoka maistumaan taas hieman paremmin ja öljylisän avulla paino hieman noususuhdanteisemmaksi. Pituus kasvaa aavistuksen keskikäyrän alapuolella, mutta kuitenkin tasaisesti.

Vaatteista Mötkiksellä on pääosin käytössä koko 80. Joitakin 74 koon vaatteita vielä käytetään, mutta suurimmalta osin on siirrytty kokoon 80. Myös koon 86 hankkiminen on aloitettu ja nyt alan viimein ehkä tosiaan ymmärtää, ettei bodeja tarvitse olla kymmentä kappaletta. 4-6 kappaletta per vaate riittää hyvin ja lisää voi hankkia sitten, jos näyttää ettei riitäkään. Vaippojen osalta tilanne on sama, kuin kuukausi sitten. Päivisin käytössä on Liberon UP&GO housuvaipat koossa 5 ja öisin ja Mötkiksen salliessa käytetään teippivaippoina Liberon Comforteja koossa 4. Paketti kokoa 5 on ostettuna, mutta sitä ei ole edes uskallettu korkata. Noissa nelosissakin kun saa lähes tulkoon päällekkäin teipit vetää.

Asustaisikohan meillä sittenkin sormiruokailija?

Meillähän on siltä osin sekaruokaillaan, että osan ruuista Mötkis syö itse ja osan syötän soseena. Esimerkiksi jos tarjolla on porkkanasosetta, saattaa lautasella olla myös porkkanaa keitettynä sellaisenaan. Tähän asti nuo sormiruokailtavat ruuan osiot ovat olleet Mötkiksen mielestä lähinnä ällöttäviä. Hän puistatuksen saattelemana pudottanut ne pois kädestään heti niihin koskettuaan.

Tänään soseita pakkaseen tehdessä jätin kukka- ja parsakaalia sivuun ennen soseuttamista ja niitä Mötkikselle tarjosin lounaalla. Tänään hänen reaktionsa oli täysin erilainen kuin ennen. Hän söi parsakaalin hyvällä ruokahalulla omasta kädestään. Voisi sanoa, että hän jopa hotki sen. Myös kukkakaalia hän maisteli, mutta se ei ollut Mötkiksen mielestä niin hyvää, kuin parsakaali.

Tässä vaiheessa minua hieman harmitti se, että olin juuri keitellyt yhteensä neljä parsa- ja kukkakaalia ja vetänyt ne soseeksi kolmea nuppua lukuunottamatta. Kyllä. Noista neljästä kokonaisesta parsa- ja kukkakaalista oli siis sormiruokana tarjottavaksi kolme nuppua, perkele.

Jospa nuo sosesatsit kuitenkin tulisi syötyä ja niiden jälkeen päästäisiin vaikkapa siihen tilanteeseen, että hoksaisin oikeasti ruokaa tehdessä ottaa siitä Mötkikselle sivuun. Välillä toki tulee tehtyä sellaisia ruokia, joita Mötkis ei voi syödä. Esimerkiksi tänään minä ja Paavo syödään risottoa ja liekkisiipiä, jotka eivät Mötkikselle ymmärrettävästikään sovellu. Tälläisten päivien varalle pakkasessa voisikin olla jotain valmista sormiruokaa (tai sosetta) tarjottavaksi.

Innostuin kuitenkin paljon tuosta, ettei Mötkis vain pudotellut ruokia pois käsistään, vaan ihan oikeasti niitä söi. Tältä osin meillä voitaisiin jatkossa siis alkaa painottaa enemmän sitä, että Mötkis syö itse. Oli se sitten sosetta smoothiepussista tai jotain sormin syötävää. Kaikki erilaiset tuorepalathan Mötkis tällä hetkellä saa syödä itse. Lähinnä siis nuo lämpimät ruuat voitaisiin muokata erilaiseen muotoon, niin päästäisiin eroon tuosta soseiden tekemisestä.

Meillähän ei missään vaiheessa ole minulle tai Paavolle päässyt muodostumaan mitään kammoa sormiruokailua kohtaan. Mötkis on aina ollut todella taitava käsittelemään ruokaa suussaan, eikä kakomisia ole pahemmin ollut. Syynä sormiruokailun vähyydelle ei siis ole pelko, vaan ajatusmaailman muutoksen tarve. Pitäisi siis alkaa heittämään Mötkikselle samaa ruokaa nenän eteen, kuin itsellekin.

Erään aamun aamupala

Mötkis 8kk

Viimeksi kuukausikatsausta rustaillessa Mötkis liikkui kierien ja napansa ympäri pyörien. Kuitenkin seitsemän kuukauden ja viikon iässä hän alkoi hapuillen ryömiä ja muutaman päivän päästä siitä hän eteni jo pitkiä matkoja kerrallaan. Lisäksi liikkumisesta tuli selkeästi päämäärätietoisempaa. Esimerkiksi jos Mötkikselle asetti jonkun lelun pienen matkan päähän, meni hän sitä kohti.

Toissapäivänä, tasan kahdeksankuisena Mötkis nousi ensimmäisen kerran itse istumaan lattialla. Myös konttausasentoa harjoitellaan kovasti ja kaksi pientä konttausaskeltakin on yksittäisinä otettu. Kovasti siis ryömimistä vauhdikkaampi meno jo kiinnostaisi, eikä varmasti enää montaa päivää konttaamaan lähtemistä odoteta.

Hyvin pian seitsemän kuukauden iän tultua täyteen myös hampaita puhkesi kaksin kappalein. Neljä kuukautta kaksi etuhammas kerkesikin pullottaa jo aivan pinnassa ja viimein ne saatiin tehtyä läpi asti. Hampaiden teon yhteydessä Mötkis oli todella räkäinen. En tiedä liittyikö tämä suoranaisesti hampaisiin vai oliko hän muutenkin kipeä. Kun suu oli kipeä hampaiden tekemisestä ja nenä tukossa räkäisyydestä, ei Mötkikselle juurikaan ruoka maistunut. Tätä samaa on siis varmaan odotettavissa myös jatkossa hampaiden puhkeamisen ja sairastamisen yhteydessä.

Tällä hetkellä ruokailut menevät aikalailla siten, että päivittäin syödään viisi ateriaa. Joinakin päivinä Mötkis syö itseasiassa jopa kuusi ateriaa. Mötkis on aikalailla kaikkiruokainen ja kaikki ruoka maistuu hänelle hyvin. Suurimman poikkeuksen tähän tekee ehken kananmuna, johon mikromunakkaan muodossa Mötkis suhtautuu äärimmäisen epäluuloisesti. Täytyykin tehdä jotain muita kananmunaa sisältäviä ruokia Mötkikselle, jotta altistusta kyseisellä ruoka-aineelle kuitenkin tulisi.

Sormiruokailua testaillaan aina pienissä määrin. Täytyy kuitenkin todeta, että jos Mötkiksen olisi tarkoitus syödä sormiruokaillen vaikka kolme ateriaa päivässä, jäisi ruokasaldo melko pieneksi. Mötkistä selvästi häiritsee se, miltä ruuat tuntuvat kädessä. Esimerkiksi banaani oli Mötkikselle alkuun varsinainen kuvotuksen aihe, mutta nykyään hän pistelee sen hienosti suuhunsa. Kuitenkin esimerkiksi bataatti ja porkkana sormiruuan muodossa saavat aikaan lähinnä puistatusta. Harjoitellaan kuitenkin pikkuhiljaa ja eiköhän se sormiruokailijakin jossain vaiheessa kuoriudu.

Karkeampiin, yli kahdeksan kuukauden ikäisille tarkoitettuihin soseisiin on siirrytty ja muutamia valmiita "suolaisia" soseita testattu. Tulevana sunnuntaina on nimittäin edessä matka Helsinkiin, eikä reissun päällä luonnollisestikaan ole tarjolla Mötkikselle tuttuja ja turvallisia äidin ja iskän tekemiä soseita, joten kaupan soseidenkin olisi hyvä kelvata. Hedelmäsoseista nuo karkeammatkin soseet kyllä uppoavat. Valikoima niiden suhteen vaan on melko suppea, varsinkin nyt kun Muksu lopetti vauvanruokien valmistuksen.

Pikkuhiljaa pottailuharjoituksia on myös kuluneen kuukauden aikana aloitettu aloitettu. Pottahan Mötkikselle hankittiin jo ehken about kuuden kuukauden iässä ja silloin sitä muutamia kertoja testattiin. Tuloksena tuolloin oli vain silkkaa kauhistunutta huutoa. Testailut jätettiin siis suosiolla tauolle. Uudelleen pottaa testailtiin Mötkiksen ollessa seitsemän kuukautta ja viikon vanha. Tuolloin Mötkis istui hyvillä mielin potalla ja jutusteli siinä innoissaan. Tottakai häntä täytyy vielä tukea potalla istuessaan, sillä Mötkis ei istu vielä itse ja muutenkin hän on sen luokan tohottaja, että pahimmassa tapauksessa hän tipahtaisi potalta laattalattialle siinä pyöriessään ja hyöriessään. Mötkiksen ollessa viikkoa vaille kahdeksankuinen, hän teki ensimmäisen kerran pissan pottaan. Aiheesta kirjoittelinkin silloin ihan omana postauksenaan täällä.

Neuvolakuulumiset saatiin eilen lääkärineuvolan muodossa. Käynnin alkuun otettiin mitat ja lähinnä nuo mitat olivatkin ne, mitkä itseä eniten kiinnostivat. Mötkishän lakkoili kiinteiden suhteen kolmisen viikkoa sittten ja avovastaanotolla käytiin mittoja tarkistuttamassa. Tuoreet mitat olivatkin komeat ja kasvua tapahtunut taas hienosti. Painoa on jo 8880g, pituutta 72,2cm ja päänympärysmitta 47,2cm. Seitsemän kuukauden iässä otettuihin mittoihin verrattuna painoa oli tullut siis 165g, pituutta 2,2cm ja päänympärys kasvanut melkein sentin.

Käytiin muutenkin kuulumiset läpi ja terkkari kehui tämän hetkisiä öitä todella hyviksi. Lääkärin näkemys öihin oli se, että rintaa on oikeastaan turha antaa. Tästä kummastuin hieman, mutta en jaksanut alkaa asiasta väittelemään. Eikö rintamaito tai äidinmaidonkorvike kuitenkin ole alle vuosikkaan pääasiallinen ravinnon lähde.

Käynnistä lääkäri kirjasi seuraavasti: "Kasvaa hienosti: rintamaito+iänmukaiset ruoat. Kananmunasta ihokontaktissa punoitusta. Kaurasta alkuu suolioireita, väistyneet. Ei vielä tavujokeltelua. Ryömii, nousee istumaan. Virkeä poika. Iho siis. Näkö ja kuulo ok, ei karsasta. Sydän, keuhkot ok, kivekset +/+."

Aika hurahtamalla Mötkis on kasvanut. Pitkään käytettiin koon 68 vaatteita. Sinällään olin tuosta aivan mielissäni, sillä kyseisessä koossa Mötkiksellä oli erittäin paljon oman makuni mukaisia vaatteita. Kuitenkin kun kokoon 74 viimein seitsemän kuukauden iässä siirryttiin, sai samalla kertaa kaivaa esiin myös 80 koon bodyt. Ilmeisesti meillä on siis pitkä selkäinen lapsukainen, sillä housuista 74 on passeli kun taas bodyt jo kinnaavat. Kuitenkin myös 80 koon housujakin on jo päässyt käyttöön. Käytössä on Libero Comfortin 4 koon teippivaipat öisin ja Liberon UP&GO:n 5 koon housuvaipat päiväsin. Öisin nuo housuvaipat tuppaavat ainakin meillä falskaamaan, joten on ennemmin käytetty teippejä öisin. Lisäksi teippivaipat ovat myös päivisin käytössä Mötkiksen ollessa sopivassa mielentilassa eikä hän hyöri ja pyöri ympäriinsä vaipanvaihdon aikana.

Mötkis 6kk

Uskomatonta. Yksi iso virstapylväs saavutettu.

Mötkis on jo puolivuotias.

Vauvavuosi vaiheineen on puolivälissä 

ja olemme puolen vuoden päässä ensimmäisestä syntymäpäivästä.

Aika juoksee kamalan nopeasti eikä äitin pää meinaa pysyä kaikessa mukana.

Alle 12h vanha pieni

Kuluneen kuukauden aikana Mötkis on jatkanut innokkaasti kiinteisiin ruokiin tutustumista. Tällä hetkellä hän syö 4-5 kertaa päivässä kiinteitä. Lisäksi tissiä hän syö vielä useita kertoja päivässä sekä muutaman kerran yössä. Mötkiksen makupaletissa on jo melkein 20 makua ja uusia otetaan mukaan muutaman päivän välein. Mötkis on oppinut käsittelemään maissinaksuja jo melko näppärästikin saaden koko naksun syötyä ilman, että naksun perä häviää nyrkkiin.

Motoriikka harjaantuu siis hienosti kaiken aikaa. Lisäksi istuminen syöttötuolissa alkaa sujua jo melko hyvin tuettuna. Pikkuhiljaa siis päästään tosissaan tutustumaan sormiruokailun maailmaan kunhan kaikki valmiudet saadaan kohdilleen. Kuitenkin varmasti soseitakin jatketaan sormiruokailun rinnalla ja alkuun todennäköisesti sormiruokaillaan kerran päivässä. Kunhan Mötkis harjaantuu sormiruokailussa, siirrytään painottamaan sitä enemmän.

Kun Mötkis oppi vähän reilun neljän kuukauden iässä kääntymään selältä mahalleen, on kääntymistä noin päin harrastettu jatkuvasti. Nykyään kääntymistä täytyykin saada toteuttaa myös vaippaa vaihtaessa, puettaessa, nukkumaan mennessä jajajaja. Lista on loputon. Kaiken aikaa käännytään selältä mahalleen. Mötkis on alkanut kääntyä myös takaisin mahalta selälleen, muttei kuitenkaan tee sitä läheskään joka kerta mahalta selälleen halutessaan. Melko usein hän siis komentaa huutaen äitin tai iskän itseään kääntämään. En ole ihan varma osaako Mötkis siis kääntyä mahalta selälleen, vai onko taito vielä hivenen vahingon asteella.

Tällä hetkellä Mötkis harjoittelee ahkerasti ryömimistä ja pieniä matkoja hän eteneekin jo. Myös viisarina napansa ympäri pyöriminen on tällä hetkellä kovaa huutoa ja leluja pääseekin näin tavoittelemaan paljon helpommin itse. Mötkis nostaa peppuaan, muttei onneksi vielä ihan hirveällä vauhdilla etene paikasta toiseen. Siltä osin hänet voi vielä huoletta jättää lattialle touhuilemaan sillä aikaa kun itse tekee kotitöitä. Pian kuitenkin koittaa se aika, kun häntä ei voi enää jättää valvomatta ilman pelkoa esimerkiksi portaisiin hakeutumisesta.

Jos välillä mahallaan makailu meinaakin hermottaa, niin uutena taitona Mötkis on nyt oppinut sen, että hän voi laskea päänsä alas tarvitessaan pienen lepohetken. Jos olen itsekin Mötkiksen kanssa lattialla touhuamassa, monesti silittelen häntä tuolloin ja höpisen jotain rauhallista. Aivan ihana kun hän osaa köllähtää hetkeksi katselemaan maailman touhuja. Ei kokoajan tarvitsekaan tohottaa jotakin.

Voisin kirjoitella Mötkiksen päivärytmistä ihan oman postauksensa: millainen on puolivuotiaan tohottajan päivä. Meillä on tällä hetkellä meneillään jonkun asteinen rytmien murrosvaihe ja päiväunien määrä on vakiintumassa kolmiin uniin. Kuitenkin päivärytmit vielä hivenen vaihtelevat sen mukaan, miten aikaisin on herätty. Vakiona on kuitenkin pysynyt jo melko pitkään se, että Mötkis herää klo 6-7 ja nukkumaan mennään aika tasan kahdeksalta.

Neuvolakuulumiset saatiin tällä kertaa ryhmäneuvolan muodossa 11.4. Itse hieman arvoin ensin tuota ryhmäneuvolaa. Mietin, että haluaisinko kuitenkin käydä ihan vaan kahdestaan Mötkiksen kanssa terkkarin luona, mutta tulipahan tuokin nyt koettua. Täytyy kuitenkin todeta, että niin sanottu ryhmäneuvolan anti jäi vähän köykäiseksi. Toisten äitien kanssa syntyi onneksi mukavasti keskustelua.

Kuitenkaan päiväkotimaailmaa edustanut päiväkodinjohtaja ei vastannut odotuksia päivähoidon aloittamiseen liittyvässä alustuksessaan ja suunterveydenhuollon edustaja oli joutunut perumaan sairastapauksen vuoksi. Mielestäni päiväkodinjohtajan kommentit esimerkiksi liikuntakeskusten lapsiparkkien laadullisesti huonoudesta olivat täysin aiheettomia. Eihän minkään Fressin lapsiparkin olekaan tarkoitus olla varhaiskasvatukseen verrannollista tavoitteellista toimintaa. Myös huokailut nykyäitien oman ajan ottamisesta salilla käyden olisi voinut jättää omaksi tiedokseen. Täytyy todeta, että jos pelkästään hänen kauttaan saadun infon perusteella joutuisin alkamaan miettiä päivähoitokuvioita, menisi sormi suuhun.

Käynnistä terkkari kirjasi vain "Osallistunut 6kk ryhmäneuvolaan. Makumaailma mukavasti laajentunut. Kehitys ikätasoista." Tuoreet mitat olivat 8385g, 68,7cm ja 45.8cm. Painoa oli siis kertynyt 365g, pituutta vajaa sentti ja päänympärys kasvanut puolisen senttiä. Pituus käyrillä tarkasteltuna hieman aaltoilee painon noustessa tasaisesti keskikäyrän tuntumassa. Ei kuitenkaan taaskaan mitään, mistä tarvitsisi olla huolissaan. Mötkis kuitenkin kasvaa koko ajan, eikä minkään kasvu ole pysähtynyt, joten normi neuvolaseurannoilla jatketaan. Seuraavan kerranhan neuvola olisi vasta kahdeksan kuukauden iässä, mutta me varattiin 7 kuukauden tienoille neuvolakäynti. Katotaan tuolloin kasvuasiat ja puhutaan unikoulun pitämisestä.

Vaatteissa käytetään edelleen seka 68 että 74. Melko iso osa 68 bodeista on jo laitettu pois käytöstä, muutamia kuitenkin vielä käytellään. Housuista kuitenkin 68 ovat vielä passeleita ja 74 roikkuvat Mötkiksen päällä ja vähintäänkin lahkeet ovat aivan liian pitkät. Vaipoissa käytössä edelleen Libero Comfort 4.

Juuri niin itsensä näköinen <3

Hauska sattuma sinällään oli tämä,

että kuten Mötkiksen syntyessä,

myös tänään on perjantai 13. päivä.

Ei suinkaan mikään epäonnen päivä.

Meidän perheen onnenpäivä.

Ensimmäiset viikot kiinteiden parissa

Meillähän kiinteät aloitettiin 11.3. Mötkiksen ollessa kahta päivää vaille 5 kuukautta vanha. Nyt tässä alkumetreillä on päästy jo mukavasti käynnistelemään kiinteiden syömistä. Toki sormiruokailun osuus on jäänyt vähäisemmäksi kuin olisin toivonut istumisvalmiuksien ollessa vielä mitä on. Kuitenkin kunhan Mötkis alkaa istua paremmin syöttötuolissa, siirrytään painottamaan enemmän sormiruokailua.

Tällä hetkellä Mötkis syö 3-4 ateriaa päivässä. Yksi on kasvissose, yksi hedelmäsose ja 1-2 puuroannosta. Parhaimmillaan Mötkis on pistellyt ääntä kohti reilun desin puuroa ja luumua, kuitenkin yleensä määrä ovat jotain puolikkaan Pilttipurkin luokkaa tai allekin. Onneksi kuitenkin äidinmaito on tässä vaiheessa se pääasiallinen ravinnonlähde, vielä pitkään. Kuitenkin on ollut mukava nähdä, miten innoissaan Mötkis on ruuista ja odotankin mielenkiinnolla seuraavaa neuvolaa punnituksineen.

Makupalettiin on saatu mukaan aika mukavasti makuja ja pikkuhiljaa tuodaan uusia makuja Mötkiksen ruokavalioon. Maistettujen listalta löytyy jo kukkakaali, bataatti, mango, porkkana, luumu, kurkku, kaura, päärynä, kesäkurpitsa sekä maissi naksujen muodossa. Lihat meillä vielä hieman antaa odottaa itseään tuon kauran mukaan tulemisen vuoksi. Haluan ensin nähdä, että Mötkiksen maha on ihan varmuudella tottunut siihen, ennen kuin rikastan ruokavaliota lihoilla. Lisäksi viljojen monipuolistaminen voisi olla ennen lihoja toteutettava askel.

Marjut Ollilan Simppeliä sormiruokailua kirjan käsiini saatuani kirjasin sieltä löytyvät aloitussormiruuat listaan jääkaapin oveen. Listan avulla on helppo miettiä seuraavana tarjottavia ruoka-aineita. Muutenkin kontrollifriikkinä rakastan listoja, joten tämä tapa sopii meille [minulle] hyvin. Maistelulistalta löytyy siis vielä parsakaali, avokado, mansikka, banaani, puolukka, mustikka, peruna, kananmuna, kiivi, kana, lanttu, omena, kala, palsternakka, appelsiini, liha, riisi, persikka, tomaatti, pasta, vesimeloni ja viinirypäle.

Melko kattavasti siis noita aloittelevalle sormiruokailijalle sopivia ruokia on vielä maistamatta. Tottakai noista voi osa jäädä pois ihan vaan siksi, että esimerkiksi lanttu ei kuulu meidän perheen ruokavalioon muutenkaan, niin tuskin sitä tulee Mötkiksellekään tarjottua. Juuri esimerkiksi tuo lanttu on toki makuna sellainen, jota moni lapsi päiväkodissa karsastaa. Siltä osin voisi itse yrittää tehdä poikkeuksen sääntöön ja tarjota sitä Mötkikselle, jos hän siitä vaikka oppisi tykkäämään. Myös nuo melko vahvastikin allergisoivat raaka-aineet, kuten kala, kiivi ja omena olisi hyvä testailla tässä alkumetreillä, kai. Tai näin minä olen käsittänyt, että varhainen altistus ehkäisisi allergioilta.

Tähän asti siis maistelut ovat sujuneet hyvin. Mötkis maistaa kaikkea innoissaan ja vaikka ensimmäiset lusikalliset saattaa mennä nyrpistellessä, hyväksyy hän uusia makuja nopeasti. Nyt on tuttujen makujen kanssa tehty niin, että Mötkis saa syödä niitä niin paljon kuin jaksaa ja haluaa. Toki hän edelleen saa tissiä ennen ruokailuja, mutta sen minkä jaksaa vielä maidon lisäksi syödä, saa syödä.

Kuitenkin tuon tissin kanssa jo tässä vaiheessa on melkoista tasapainoilua. Vaikka sitä tarjoaa ennen ruokaa aina, tuntuu joinain päivinä, että pissaa tulee vähän. Tottakai sitä tulee vähemmän kuin ennen kaiken ravinnon ollessa nestemäisessä muodossa, mutta hivenen se silti aina mietityttää. Kuitenkaan syödyn maidon määrän ei ole tarkoitus juurikaan vähentyä kiinteiden aloittamisen jälkeen. Sinällään vähän jännittää, ettei maidontuotanto pääse alkamaan hiipua, jos kiinteät ottavatkin liian suuren leijonan osan Mötkiksen ruokailuissa.

Brunssilla

Tänään käytiin toista kertaa Mötkiksen syntymän jälkeen brunssilla yhdessä Mötkiksen mumman ja papan eli minun äidin ja isän kanssa. Brunssien lisäksi ollaan käyty kerran Paavon ja Mötkiksen kanssa ravintolassa sekä pari viikkoa sitten kävin äitikaverin ja hänen poikansa kanssa Mötkiksen kanssa lounaalla. Joka kerta, kun olemme ulkona käyneet Mötkiksen kanssa syömässä on paikka ollut sama: King's Crown. Kyseinen ravintola on jollain asteella meidän luottopaikka. Sieltä saa aina hyvää palvelua ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ruoka on ollut aina hyvää. Tälläkään kertaa ei ollut luvassa poikkeusta, vaan ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Tilasimme myös Mötkikselle ensimmäistä kertaa oman annoksen: kurkkutikkuja. Ajattelin lähinnä, että saataisiin muutama tikku, mutta tarjoilija toikin niitä ihan kulhollisen. Sinällään hyvä, sillä Mötkis pudotti useamman tikun kurkkua maistellessaan. Kurkkutikkujen lisäksi Mötkis sai syödäkseen mangososetta ja tissiä. Tämä oli siis ensimmäinen kerta, kun Mötkis sai ravintolassa ollessamme muuta, kuin tissiä.

Iskä vahtii sormiruokailijan maisteluja

Vaikka tunnelma ravintolassa ollessa on vauvan ja pienten lasten kanssa aina hieman kuumottava, haluan kannustaa kaikkia äitiä ja iskiä lähtemään yhdessä pienten kanssa ravintolaan. Meidän lisäksemme tänään samaan aikaan brunssilla oli ainakin kolme muuta vauvaa. Tottakai on todella ravintolakohtaista, kuinka hyvin pienet ruokailijat otetaan huomioon, mutta ainakin kyseisessä ravintolassa saa tilatessaan lapselle sopivan annoksen ja pienet ruokailijat saivat osakseen ihastelua. Tämän olemme saaneet todeta jo useamman kerran enoni lasten kanssa kyseisessä ravintolassa käydessämme.

Eikä todellakaan tarvitse odottaa, että lapsi on iso ennen kuin hänelle voi tilata oman annoksen. Etenkin sormiruokailevalle lapselle voi tilata kaikkea samaa, mitä lapsi on tottunut saamaan. Tärkeää on vain muistaa kuvailla tarjoilijalle riittävän tarkkaan, minkälaisessa muodossa haluaa lapselleen tulevan ruuan olevan. Eikä nyt tietenkään voi odottaa, että ihan mitään hirveän suureellista ruvetaan valmistamaan, mutta juuri erilaiset juures- tai kasvistikut varmasti saa mistä vain ravintolasta. Toinen vaihtoehto, mitä mietin Mötkikselle ruokaa tilatessani olisivat olleet höyrytetyt tai keitetyt bataattitikut. Kuitenkin tässä vaiheessa kun kyseessä on vielä maistelut rennolla otteella ja äidinmaito on Mötkiksen pääasiallinen ravinto, en kokenut järkeväksi, saati kohtuulliseksi tilata mitään sormiruokailijan gourmetateriaa.

Jos ravintolaan menoa pienen lapsen kanssa arkailee muiden ruokailijoiden mielipiteiden vuoksi, kannattaa toki hieman miettiä ravintolavalintaa tehdessään, onko kyseessä kovinkin finedining ravintola. Ravintolaan, johon pukeudutaan jotenkin erityisen hienosti, en ehkä itsekkään pienen lapsen kanssa lähtisi. Kuitenkin pienet ihmiset ovat tervetulleita ravintoloihin siinä missä kaikki muutkin, eikä pahoja katseita kannata pelätä tai jännittää. Myös perheellisillä on oikeus käyttää ravintoloiden tarjoamia palveluita, siinä missä muillakin.

Joten rohkeasti vaan pakkaamaan lapselle joko omat eväät mukaan

tai suunnittelemaan hänelle omaa annosta tilattavaksi ja ravintolaan pöytävarausta tekemään.

Meillä ainakin jos oltaisiin jääty odottamaan sitä, että päästään kahden kesken Paavon kanssa ravintolaan, odoteltaisiin edelleen. En osaisi jättää Mötkistä hoitoon vielä niin pitkäksi aikaa,

että kerkeisimme käydä rauhassa syömässä. Kuitenkin yhdessä vauvan kanssa se on onnistunut kohtuullisella menestyksellä jo neljä kertaa. Myös lisäkäsistä voi ravintolassa olla korvaamatonta apua, joten mukaan kannattaa pyytää isovanhempia tai kummeja, jotta saa itsekkin välillä 

syödä hetken sivistyneesti haarukkaa ja veistä käyttäen.

Kiinteiden aloitus

Tilasin Marjut Ollilan Simppeliä sormiruokailua kirjan ja viime lauantaina kävin sen postista noutamassa. Selasin kirjaa innoissani ja luin teoriaosuuden ilokseni huomaten, että kirja on kirjoitettu helppolukuiseksi ja selkokielisesti: myös väsynyt äiti-ihminen kykeni sitä lukemaan ja jopa ymmärtämään sitä. Kirjan lukeminen avasi paljon pohdituttanutta aihetta niin paljon, että seuraavana päivänä oltiin tositoimissa.

Meillä aloiteltiin kiinteät siis sunnuntaina 11.3.2018, kun Mötkis oli kahta päivää vaille 5 kuukautta vanha. Ensimmäisenä hän sai maisteltavaksi kurkun pehmeää keskustaa sormiruokaillen. Samana päivänä testiin pääsivät myös maissinaksut, joita Mötkis vaati lisää kuitenkaan saamatta.

Maanantaina maisteltiin taas kurkkua ja maissinaksua sekä uusina mukaan otettiin bataatti soseena sekä luumusose. Bataattia Mötkis sai ihan vain lusikallisen, mutta varmasti enemmänkin olisi maistunut. Luumua sen sijaan Mötkis sai useammankin lusikallisen. Hän maiskutti innoissaan suutaan aina seuraavaa satsia odotellessa.

Aika vauhikkaasti siis lähti tämä kiinteiden aloitus käyntiin. Toivottavasti mitään masuvaivoja ei ole tiedossa, vaikka tahti on ollut näin nopea. Äitinä oli itselle jotenkin tunteikasta ja herkistävää tarjota lapselleni jotain muutakin, kun pelkkää äidinmaitoa. Meidän pieni vauva on jo niin iso, että hän saa muutakin kun pelkkää tissiä ja muutkin pystyvät häntä jatkossa ruokkimaan, kuin minä. Sinällään vapauttavaa, mutta toisaalta niin haikeaa. Melko ristiriitaiset tunnelmat siis aiheesta.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että emme automaationa naksauttaneet sosepurkkia auki, heti kun 4 kuukautta Mötkikselle mittariin tuli. Emme myöskään jääneet sokeasti tuijottamaan kalenterissa kuukauden päästä siintävää puolta vuotta. Kuluneen kuukauden aikana Mötkis alkoi pyytää minun ja Paavon ruokaillessa pois sitteristä. Hän halusi syliin näkemään, mitä pöydässä tapahtuu ja oli selkeästi kiinnostunut ruuista ja juomista. Myös silmän ja käden yhteistyö oli sopivalla tasolla sormiruokailujen aloittamista ajatellen. Toimimme lapsentahtisesti hänen mielenkiintonsa mukaan unohtaen esimerkiksi juuri tuon 6 kuukauden täysimetyksen,josta hetkittäin haaveilin. Tuskin sillä sen kirkkaampaa sädekehää olisi voinut itselleen kiillottaa.

Tänäänhän Mötkis tosiaan on jo 5 kuukautta vanha.

Meillä on neuvola perjantaína,

jonka jälkeen kirjoittelen Mötkiksen

5-kuukautiskuulumiset.