Mattimyöhänen...

Kun kaikki muut on kirjotellu postaukset joulusta ja uudesta vuodesta jo aikoja sitten, minä oon vähän jälessä. Tämä johtuu yksinkertasesti siitä, että hyvin pian joulun jälkeen lähettiin kaverin porukokitten mökille viettämään uutta vuotta kaveriporukalla ja siellä vierähtikin viis päivää. Kun reissusta kotiuduttiin, oon yrittäny lähinnä vaan viettää lomaa ja orientoitua huomenna alkavaan viimeseen kevätlukukauteen, joka ei varmasti tule olemaan yhtä lepsu kun mitä syksy oli... Lisäks on sinällään loogista pistää loppuvuosi pakettiin loppiaisena, silloinhan joulu pistetään pakettiin ja koristeet kaappiin :)

Me vietettiin perinteisesti joulua Paavon kanssa minun porukoilla. Meijän ja minun vanhempien lisäks siellä oli syömässä minun äidin vanhemmat. Tarjolla oli tavalliseen tapaan sienisalaattia, rosollia, kylmäsavu- ja graavilohta, laatikoita, karjalanpaistia, keitettyjä perunoita, isän omatekemää sinappia, äitin tekemiä karjalanpiirakoita, maksapasteijaa, alatoopia ja tottakai kinkkua. Ruokajuomana nautittiin punkkua.

Illalla syömisen ja lahjojen jakamisen jälkeen minun eno tuli puolisonsa ja minun kaksosserkkutyttöjen kanssa käymään ja ihmeteltiinkin hetki aattona kaksikuukautta täyttäneitä nyyttejä. Itse joulupäivänä meillä oli enemmän aikaa ihastella noita ihania pikkutyttöjä, sillä silloin enoni tuli perheineen vanhempieni luokse ja saatiin viettää muksujen kanssa useampi tunti :)

Tapanin päivään asti me lokkeiltiin minun porukoilla syöden jouluruokia ja kotiin tehtiinkin sitten kaikkee sellasta ruokaa, mikä ei todellakaan ollu lähelläkään jouluruokaa. Vaikka jouluruuat oli taas ihan hurjan hyviä, onneks joulu on vaan kerran vuodessa. Ei sitä samaa ruokaa montaa päivää jaksa syödä :D

Lahjaks saatiin paljon tarpeellisia asioita, joita ei itse olla raaskittu hankkia. Saatiin uus sähköhammasharja vanhan tilalle, kun akku ei enää pitänyt virtoja ollenkaan, Fiskarsin veitsisarja ja -tukki, leivänpaahdin ja sain mää käsilaukun ja uuden objektiivinkin. Lisäks tuli pienempiä asioita, kuten sukkia, auton suojapeite, vaarin kuoron CD... Kaikki lahjat oli mieluisia ja tältä vuodelta olivat onneksi poisjääneet joutavat ja turhat lahjat, kaikki tulivat tarpeeseen :)

Alla aattoillan kuvasaldoo

Katotaan päätyskö tämä kuva ens vuonna joulukorttikuvaks...

Joulupöydän kattaus

Tonttu vartioimassa ruokia

Oltiin jo monena vuonna Paavon kanssa puhuttu sitä, että uuden vuoden viettäminen kaupungissa on ihan yhtä turhan kanssa ja ois mukavampaa lähteä kaveriporukalla jonnekkin mökille. Tänä vuonna se toive sitten viimein toteutu. Kun joulutöhötyksestä oltiin kunnialla selvitty, lähettiin tosiaan kaveriporukalla viettämään uutta vuotta Suomenniemeen kaverin porukoitten mökille. Matkaan lähettiin puolen päivän aikaan lauantaina ja mökiltä palattiin uuden vuoden päivänä.

Reissuun lähti yhteensä seittemän ihmistä ja viis koiraa eli vilinää ja vilskettä riitti. Reissu oli myös melko tapahtumarikas: yhtenä päivänä katosi yksi koira, toisena katkes sähköt ja lähes koko reissun ajan yhtä meijän kaveria vaivas ihottuma... Näitten ikävämpien tapahtumien lisäks tapahtu myös paljon mukavia asioita: pelattiin yhessä Trivial Pursuittia, Aliasta sekä Rähinä Aliasta, valvottiin ja saunottiin myöhään, pääsin toista kertaa elämässäni savusaunaan ja ekaa kertaa maistamaan savusaunan kiukaalla valmistettua HK:n sinistä (oli muuten herkullista!). Kuitenkin tälläset reissut vaatii aina veronsa ja kun reissusta palattiin ja pääs pitkästä aikaa nukkumaan omaan sänkyyn, nukuin huikeet 13 tuntia :D

Vaikka meijän kaveriporukalla oli reissussa mukana kaks järkkäriä, reissun kuvasaldo jäi erittäin vähäiseks. Kuvia tuli räpsittyä vaan raketeista, ja nekin meni pahasti poskelleen... Ei ostettu mökille kun kaks pataa, joten aikaa valotusten sun muiden säätämiselle ei pahemmin ollu ja huomasimpa vasta kuvat otettuani, että kappas, tarkennus oli ollu manuaalilla eli kuvissa ei oo mitään kehumista :D

Näin sujui meijän joulu ja vuoden vaihde. Toivotaan, että tästä vuodesta tulee hyvä ja vuoden lopussa pääsen juhlimaan valmistujaisiani :P

Koiravapaa viikonloppu tuli ja meni

Tulossa teksti joka saattaa vihastuttaa osaa lukijoista. Ei koiranomistajilla varmaan oo samanlaista oikeutta ja tarvetta pitää välillä vapaata aikaa koiristaan kun lapsiperheen vanhemmilla, mutta viime viikonloppuna oli meidän aika saada ottaa vähän irti arjesta ja viettää aikaa ilman koiria :)

Syynä koiravapaalle viikonlopulle oli Kuopio RockCock, jonne haluttiin päästä Paavon kanssa viettämään ees pieni hetki lomaa. Oltiin jo monena aikasempana vuotena arvottu ja pähkäilty, että lähetäänkö rokkiin vai ei. Tänä vuonna sitten sattu viimein semmonen artistikattaus joka miellytti riittävästi molempia.

Näin ollen päätettiin että perhana, tänä vuonna me sinne lähetään ja yritetään saada koirat minun vanhemmille hoitoon viikonlopun ajaks. Koirille hoitopaikan saaminen olikin yllättävän helppoa, kun tätä asiaa olin kerenny jo äidilleni lämmittelemään jonkun aikaa, joten viime viikon torstaina pakkasin koirien kimpsut ja kampsut ja lähin viemään koirien vanhempieni mökille Varpaisjärvelle.

Hieman haikeelta ja vaikeeltahan se tuntu koirat jättää mökille, en oo ennen ollu lähellekkään näin pitkiä aikoja koirista erossa (erossaoloajat on ollu laskettavissa alle kymmenessä tunnissa) mutta tiesin, ettei koirilla tuu olemaan minun vanhempien kanssa mitään hätää. Siellähän ne saisi mökillä temmeltää yhessä Ellin kanssa ja viettää kunnon koiran elämää uiden ja tutkiskellen paikkoja.

Kieltämättä torstai-iltana kun istuttiin Paavon kanssa sohvalle telkkarin ääreen molemmille tuli melko outo olo, kun koirat ei hypännykkään sohvalle viereen ja tulleet kainaloon makaamaan. Myös iltapissillä käyttämisen poisjääminen tuntu oudolta: pysty vaan vetämään yökkärin päälle kun asettu telkkarin ääreen, eikä tarvinnu miettiä sen enempää, että tarviiko lähtä vielä pihalle pissillä käymään.

Perjantaina käytiinkin aamupäivästä hakemassa Paavon Jyväskylästä kalakukkokaupunkiin rantautunu inttikaveri juna-asemalta meille. Iltapäivällä valuttiinkin jo hyvissä ajoin festarialueelle oottelemaan ensimmäisiä esiintyjiä ja pystyttelemään Paavon inttikaverin telttaa leirintään. Loppu viikonloppu nautittiin välillä enemmän ja välillä vähemmän hyvistä esiintyjistä sekä seurasta ;)

Eilen, sunnuntaina, lähdettiin puolen päivän aikaan ajamaan kohti mökkiä tarkotuksena viettää päivä siellä aurinkoo ottaen, grillaillen sekä toki hakien koirat samalla kotiin. Kun saavuttiin mökille, oli vastaanotto melko kostea kiitos useiden erittäin kosteiden koirasuukkojen, jotka meitä tervehti heti laiturilla. Oli ihana nähhä, että vaikka meijän kahella pienellä pöljällä ei varmasti mitään hätää minun vanhempien hoidossa ollukkaan ollu, niin silti meitä tervehittiin erittäin iloisena ja tyytyväisenä siitä, että tultiin hakemaan hurtat kotiin :)))

Helmi ja Vallu kera Ellin ei ollu pahemmin antanu porukoille rauhaa nukkua öisin: ensimmäisen yön Vallu oli itkeny ikäväänsä, toisena yönä koirat oli nukkunu makuuaitassa mutta sieltä pihalle päästyään kuuden aikaan aamulla olivat alottaneet semmosen rallin ettei tarvinnu enää kenenkään pahemmin nukkua. Viimesenä yönä isommat koirat, Vallu ja Elli, olikin nukkuneet kahdestaan makuuaitassa ja Helmi vanhempieni kanssa mökissä. Tämä viimeinen yö oli ollut se kaikkein rauhallisin ;)

Vaikka meillä oli mukava viikonloppu kotona ilman koiria, alko niitä tosiaan jo lauantai-iltana ja sunnuntaiaamuna kaipailemaan. Ollaan kuitenkin totuttu olemaan koirien kanssa jatkuvasti ja kehittämään niille tekemistä. Ennen kaikkea olemme oppineet miettimään elämäämme sen kautta, että meillä on kaksi koiraa, jotka tarvitsevat sekä fyysisen että henkisen puolen harjoituksia sekä säännöllisen rytmin ruokailun ja ulkoilun suhteen päivittäin ja siten asettavat tiettyjä reunaehtoja elämäämme (ei voi olla lietuamassa pitkin kyliä niin myöhään kun huvittaa, aamuisin pitää nousta aikaisin ulos koirien kanssa ja niin edelleen, kuten jokainen koiranomistaja tietää).

Tämä viikonloppu siis rikkoi siltäkin osin meidän omia rutineeja, joihin ollaan koirien kanssa totuttu. Aamulla oli mahdollisuus nukkua pitkään (en kuitenkaan osannut), koirien lenkityksiä ja ruokailuja ei tarvinnut miettiä... Ainut asia mikä viikonlopun aikana sai aikaan pieneksi hetkeksi ajatuksen siitä, että koiraton elämä voisi olla ihan mukavaa oli se, että siivoamisen jälkeen joka paikka ei näyttänyt hetken päästä täsmälleen samalta. Koirankarvaa ei ollut heti imuroinnin ja moppaamisen pitkin poikin lattioita ja huonekaluja, vaan meijän koti näytti kerrankin viikonlopun ajan erittäin siistiltä :D


Kuitenkin se, että meijän kodissa leijuu koirankarvaa 24/7 on mielestäni erittäin pieni miinus verrattuna siihen, että meillä on kaksi erittäin mahtavaa, suloista, riehakasta, rakastavaa ja uskollista corgia kun voi vaan olla. Eihän ne mitään valioyksilöitä käytöksensä puolesta ole, mutta ne on meijän mössyköitä, lämpöpattereita, jotka puskee nukkumaan viereen vaikka sisällä ois 25 astetta lämmintä ja hiki lentää jo muutenkin <3

Nyt varsinkin pidennetyn mökkiviikonlopun jälkeen huomaa, että koirat on ollu muutaman päivän ns. eristyksessä muusta maailmasta. Vanhempieni mökin lähellä kun ei pahemmin muita ihmisiä näy eikä toisten ihmisten ääniä kuulu... Tämä asia on sinällään hieman kostautunut eilisen illan ja tämän päivän aikana, sillä molemmat koirat on nyt paljon herkempiä esimerkiks rappukäytävästä ja ulkoa kuuluville äänille ja niistä ilmoitetaankin mielellään melko kovaäänisesti... Tuo herkkyys kuitenkin varmasti häviää hetkessä, onhan nuo karvakorvat kuitenkin tottuneet kerrostaloelämään jo pitemmän aikaa :)

Myös Hemmo osaa nykyään nököttää Vallun ja Ellin kaverina ;)

Sisäsiisteys

Jonkun verran oon keskustelupalstoja selaillu aiheesta, millon koiran pitäisi olla sisäsiisti, mutta vääjäämättä oon joka kerta törmänny kysymykseen siitä, että mitä ees on sisäsiisteys. Okei, tiiän, nyt ajatellaan, että mikä vajaaälynen mää oon, mutta siis tällä tarkoitan sitä, että miten kukakin ihminen määrittelee sisäsiisteyden. Onko sisäsiisteyttä se, että koira pyytää päästä ulos tarpeilleen vai se, että koira pidättelee nätisti odottaen, että omistaja vie pihalle muutaman tunnin välein vai se, että koiralta odotetaan sen pystyvän aikuisen koiran suoritukseen, jolloin pihalla käydään se 3-4 kertaa päivässä n. 8 tunnin välein?

Meillä tähän sisäsiisteyden opettelemiseen on vaikuttanu se, ettei kummallakaan meillä valitettavasti ollu mahdollisuutta jäädä kotiin Helmin kaveriks viikko tolkulla kun se meille kotiutui. Mää tein melko paljon kevennettyä ja lyhennettyä päivää koulussa, mutta Paavolla ei oo ollu mahdollisuutta ottaa lomaa töistä. Sen takia, ettei kukaan voinut meillä jäädä kotiin koiran seurana olemaan jatkuvasti, on sisäsiisteys meillä määrittyny lähinnä siten, että Helmi pärjää minun koulupäivän tai Paavon työpäivän sekä yön ajan pissimättä ja kakkimatta. Tätä tavotetta kohti ollaan koko ajan pikku hiljaa tultu ja nyt tilanne on mun mielestä loistava :)

Kuten varmaan jossain vaiheessa oonkin kirjottanu, me ollaan pidetty ns. lokia Helmin ruokailusta ja pissimisistä ja kakkimisista. Ensimmäiset kaks päivää Helmin kotiutumisen jälkeen muistaakseni mentiin ilman tarpeitten tekemisten kirjaamista ylös. Sitten kuitenkin todettiin, ettei kumpikaan meistä voi mitenkään muistaa, että montako pissaa ja kakkaa Helmi teki ja moneltako. Parin päivän viiveellä lokiin ilmesty myös oma sarake ruokailulle.

Tämä pissa-kakka-ruoka-loki on kyllä helpottanu meijän elämää huomattavasti. On ollu helppo seurata, että montako tuntia tyttö pystyy pidättelemään eli mitä siltä on realistista odottaa. Viimeisen viikon aikana on sattunu enää ihan yksittäisiä vahinkoja sisälle per päivä ja suurin osa niistä ois ollu omalla toiminnalla ehkästävissä. Joinakin aamuina riittää se, että puet päälle ja käyt itse vessassa niin vahinko kerkeää tapahtua, kun taas välillä on niitä aamuja, että Helmiä itseään saa vähän herätellä, että pitäsköhän lähtä pihalle ennen kun tulee pissi housuun :)

Kuitenkin ite oon erittäin tyytyväinen tähän nykytilanteeseen jos verrataan tätä hetkee siihen, kun Helmi kotiutu meille. Ensimmäisinä päivinä ja viikkoina saattoi olla, että Helmin kanssa rampattiin pihalla jopa 13 kertaa, 1-2 tunnin välein (tähän päälle vielä ne sisälle sattuneet vahingot). Nykyään sitten jos valitaan vertailukohteeks esimerkiksi eilinen päivä käytiin pihalla viis kertaa eikä sisälle sattunu yhtään vahinkoo :)

Koiran paikkahan ei meillä ole sängyssä eikä ees koko makkarissa... :))))

Oon tosi ylpee siitä, että Helmi alkaa olemaan sisäsiisti ja ollaankin jo pitkän aikaa menty sillä kaavalla, että papereita ei enää pidetä lattialla. Papereitten kanssa oli omat ongelmasa, Helmi ois nimittäin halunnu lähinnä pitää niitä leluinaan ja päätykin usein repimään ja levittelemään lehdet ympäri asuntoo Vallun kanssa kahestaan ollessaan... On se Vallu voinu vähän kattoo ja ihmetellä, että mitä tuo riiviö tekkee :D

Yks asia mikä varmasti edesauttoi melko paljon tuota sisäsiistiks oppimista oli Mustista ja Mirristä ostettu Simple Solution Extreme Stain & Odour- puhdistusaine, joka poistaa oksennuksen, pissan ja kakan hajut ja siten ehkäsee koiraa käyttämästä samaa paikkaa uudestaan. Harmittaa vaan, kun ei heti aluks tajuttu tätä ostaa vaan mentiin aika monta viikkoo pelkällä Tolulla...

Reppanaa väsyttää <3

 Aika ajoin sisäsiistiks opettelu on kyllä vaatinu minulta ja Paavolta erittäin pitkää pinnaa, mutta ollaan kuitenkin minun mielestä selvitty melko vähällä. Alussa meni muutamia öitä erittäin vähillä ja huonoilla yöunilla juuri pissa- ja kakkahädän sekä koti-ikävän takia, mutta nykyään tyttö antaa kyllä vapaapäivinäkin nukkua siihen seittemään tai kaheksaan, jos ollaan käyty pihalla viimesen kerran yhentoista aikaan illalla :)

Nyt tuon kehittyneen sisäsiisteyden siivittämänä oon uskaltanu pitää Helmiä aina välillä makuuhuoneessa, jos itse teen esimerkiksi koulujuttuja koneella. Tälläkin hetkellä pikkunen retkottaa meidän sängyllä onnesta soikeena: osaapahan ainakin arvostaa niitä harvoja hetkiä kun pääsee mamman ja papan makkariin ja sänkyyn ;)

Mökillä ollessa Helmi nukku meijän kanssa samassa sängyssä ja olin melko yllättyny siitä, ettei yöllä ollu sattunu yhtään vahinkoo sänkyyn. Ilmeisesti tuo reppana oli mökillä päivän temmellettyään niin väsyny, että nukku varsin tyytyväisenä koko yön siihen asti, että herättiin se aamulla pissillä käyttämään :)

Mökillä huomasin myös juuri tämän aamun ensimmäisen pissin yhteydessä sen, että Helmi osaa näköjään vaatia pihalla olemista niin pitkään, että se saa tehtyä kaikki tarpeensa. Kun Helmi oli tehny pissit, rupesin kuttumaan sitä takas sisälle, mutta tyttö ei vielä halunnutkaan tulla. Se katto mua hetken ihan kuin sanoakseen, että äiti ootahan hetki, mulla on bisnekset kesken ja painu sitten kuusen alle kakalle. Oli taas kyllä niitä hetkiä kun sai tosissaan olla ylpee koirastaan ;) :D

Kesäkesäkesä!

Himppu on laiskottanu viime aikoina tän blogin kirjottelu. Kun aina kaikkeen on pakko löytää joku syy (ja vikahan ei voi olla omassa itsessä ;) ) niin sanotaan nyt vaikka, että lätkän mm-kisat, koulujen loppuminen ja siihen liittyvä kiirus ja nää mahtavat kelit on aika paljon vähentäny koneella istumista kahen viime viikon aikana :)

Tällä viikolla on opeteltu melko paljon maahan menemistä Helmin kanssa jo hallussa olevan istumisen ohella. Hirmu nopeeta tahtia tuo pikkunen oppii ja kehittyy koko ajan. Tähän viikkoon asti Helmi oli vanhempieni luona kulkenut mielellään sisällä olevia melko jyrkkiä rappusia ylöspäin, mutta ylös päästyään alkoi itkeä kun ei osannut tulla alas. Tällä viikolla kuitenkin myös alaspäin tuleminen alkoi sujui ja nyt Helmi liikkuu jo melko ketterästi rappusia ylös ja alas :)

Koirille tuli viikolla myös hankittua uus punkka ja Helmi sai uuden hihnan ja kaulapannan.
Hihnaks valikoitu samanlainen Hurtan talutin kuin Vallullakin ja pannassakin seurailin Vallulle valikoituneita tuotteita eli valitsin Rukan pannan. Panta valikoitui voittajaksi muista malleista ja merkeistä monipuolisuutensa ja pitkäikäisyytensä puolesta. Siitä saa halutessaan normaalin kiristämättömän pannan lisäksi myös puoli- tai täysin kiristävän ja säätövaraa kyseisestä pannasta löytyy runsaat 20 senttiä eli siis hyvä valinta kasvavalle pennulle. Meillähän on kaapissa valmiina Helmin isoks kasvamista varten nahkapanta, mutta se saa oottaa vielä pitkän aikaa :)

Tää viikonloppu oli melko kameran, koirien ja auringon täyteinen. Perjantai-iltana palloiltiin Gigantin ja Prisman väliä, kun etittiin mulle järkkäriä, jota olin himoinnu jo yhen ikuisuuden. Meillä oli ollut jonkun aikaa kaverin järkkäri lainassa ja nyt kun se palautu takas omistajalleen oli mun pakko viimein saaha oma järkkäri. Mukaanhan kaupoilta sitten lähti Canon EOS 600D ja oon kyllä ollu valtavan tyytyväinen kameraan :)

Lauantaina käytiin kattomassa kv-näyttelyä Sorsasalossa ja saatiinkin ihailla monia supernättejä ja -komeita kookeja. Vallun ja Helmin kasvattajakin oli näyttelyyn tullut ja saatiin samalla ohjeistusta näyttelyissä toimimisesta :)

Kun kotiuduttiin näyttelystä lähdettiinkin aikalailla suoriltaan minun enon kyydillä porukoitten mökille Varpaisjärvelle. Helmi pääs ekaa kertaa mökille ja oli melko riemuissaan kun sai telmiä niin paljon kun vaan jaksoi pihalla.

Mökillä ei myöskään ihmiset jääny sirkushuveista ja leivästä paitsi: koirat viihdytti meitä parhaansa mukaan ja grilliruokaa siivitti meleko tuliset habanerot :D Lisäks saatiin nauttia sekä eilen että tänään runsaasta auringon paisteesta: ehkä mää vielä tänä kesänä kerkeen saaha jonkunlaiset rajat ;)

Oli pienesti lievästi tulista...

Pakkohan se oli Maken stylet kengät ikuistaa

<3

Elli ihanan ilosena mökillä :)

Loppuun tulikin sitten hirvee määrä kuvia, johtuen kenties innostuksesta tuohon kameraan. Pakko kyllä myötäillä Canonin mainoslausetta ja sanoo,  että with Canon you can :)