Ihan uskomatonta, että enää on jäljellä 30 päivää siihen, että saadaan oman kotimme avaimet ja päästään viimein muuttamaan. Siitä lähtien, kun tehtiin kauppakirjat asunnosta, on minulla ollut käytössä tj-laskuri, jota oon aika tarkkaan seuraillut ja nyt maaliviiva jo häämöttää.
Tässä vaiheessa muuttoa on valmisteltu mielestäni jo hyvin. Meillä on banaanilaatikoita hamstrattuna vähän yli 30. Näiden lisäksi on muutamia muita pahvilaatikoita sekä minun vanhempieni naapureilta saamme muovisia muuttolaatikoita lainaan lähempänä. Noita muovisia laatikoita tulemme käyttämään lähinnä keittiötavaroiden pakkaamiseen sekä muiden selkeästi raskaampien tavaroiden kohdalla. Pakkaamisen pehmikkeeksi pitää vielä pyytää vanhempiani säästämään sanomalehtiä sekä hankkia kuplamuovia. Tuo kuplamuovi tulee olemaan tarpeen myös huonekalujen varjelemisessa muuton aikana. Meillä on melko paljon korkeakiiltovalkoisia huonekaluja ja haluan pyrkiä välttämään niiden ylimääräisen naarmuuntumisen ja kolhiintumisen.
Koska itse en ole muuton ollessa ajankohtainen enää kovinkaan kykenevä kantamaan raskaita huonekaluja ja muuttolaatikoita, olen kokenut muuton organisoinnin tärkeäksi. Pakatut muuttolaatikot on värikoodattu huonekohtaisesti post it- lapuilla, joihin on lisäksi kirjoitettu mihin huoneeseen ko. laatikko on matkalla ja kuvaus siitä, mitä se suunnilleen sisältää. Esimerkiksi muutaman Mötkiksen tavaroita sisältävän laatikon lappuun olen kirjoittanut suosiolla "sekalaista, Mari katsoo läpi", ettei kenenkään muun tarvitse niitä alkaa perkaamaan. Kyseisiin laatikoihin on siis pakattu eri kokoisia vaatteita sitä mukaa, kun niitä on hankittu. Onneksi edes yksi Mötkiksen vaatteita sisältävä laatikko on pakattu täysin koittain ja eri koot on eroteltu toisistaan A4-arkeilla. Kyseisessä laatikossa on onneksi pikkukoot, joten ne saa paikoilleen kivuttomasti, isompien vaatteiden käyttöönottoon on vielä kuitenkin runsaasti aikaa.
Toinen muuttoa (toivottavasti) helpottava organisointitapa on ollut muuttokuormien suunnittelu. Olen tehnyt listauksen siitä, mitä huonekaluja kuljetetaan missäkin kuormassa. Tämä saattaa kuulostaa aivan pöljältä hormoonihuuruilulta ja saattaa toki myös sellaiseksi osoittautuakin, mutta sille on syynsä. Ensimmäinen kuorma on tarkoitus pakata muuttoa edeltävänä päivänä Paavon päästyä töistä, joten kyseiseen kuormaan ei voi esimerkiksi sänkyä pakata. Ensimmäisessä kuormassa on myös lähdössä nuo korkeakiiltovalkoiset huonekalut, sillä uskon ja toivon, että vielä ensimmäisen kuorman lastaamisen ja purkamisen aikaan muutossa apuna olevilla on jaksamista ja mielenkiintoa hieman niitä varoa.
Muuton kulkuvälineinä tulemme siis käyttämään henkilöautojen lisäksi Paavon työpaikalta lainaan saatavaa pakettiautoa, sekä (toivottavasti) kuomukärryä. Mikäli tuota kuomukärryä emme saa, täytyy mennä tavallisella peräkärryllä. Kantamista helpottamaan lainataan Paavon töistä nokkakärryt. Bemarin takapenkin vetoisuus banaanilaatikoiden osalta testattiin niiden noudon yhteydessä ja tulos oli huimat 9 laatikkoa. Noiden lisäksi myös peräkonttiin mahtuu muutamia laatikoita kun lastaustavan suunnittelee järkeväksi. Pääsen siis aloittamaan heti tavaroiden purkamisen jo useamman laatikon kohdalla, kunhan saamme avaimet ja pääsemme paikan päälle.
Tällä hetkellä muuttoa varten on pakattuna muutamia laatikoita, jotka sisältävät meidän kolmen vaatteita: Mötkiksen vaatteet, Paavon ja minun kausivaatteet sekä minulle liian pienet vaatteet. Raskausaikana muuttamisen näppärä puoli on se, ettei omasta vaatevarannosta ole edes murto-osa käytössä, joten raskauden aikana käytöstä pois olevat vaatteet on voinut surutta pakata jo viikkoja sitten, en tule niitä tarvitsemaan vielä pitkään aikaan. Edellä mainittuja lukuunottamatta pakkaaminen on ollut melko maltillista, enkä ole sitä hirveästi aloittanut yksin lomaillessani. Nyt kun Paavokin jäi kesälomalle, pääsee pakkaaminen paremmin vauhtiin. Haluan, että Paavo on pakkaamisessa mukana, että molemmat tiedämme suunnilleen, mitä minnekkin on pakattu sekä siksi, etten yksinäni halua keikkua yläkaappien sisältöjä penkomassa.
Nykyisestä kodistamme muutettavien tavaroiden lisäksi Mötkistä varten tehtyjä hankintoja on tilanpuutteen vuoksi sijoitettuna myös vanhempieni luokse. Siellä muuttoa odottavat yhdistelmärattaat, turvakaukalo(t) hehheh, sekä pinnasänky. Yhden henkilöautokuormallisen tavaraa saa siis hakea sieltä vielä, kunhan muutto on saatu muuten pakettiin ja tavarat löytäneet suunnilleen paikkansa.
Vaikka on kuinka ihanaa päästä muuttamaan omaan kotiin viimein, on toisaalta muutto ainakin omalta osaltani tällä kertaa todella, todella stressaava. Tällä hetkellä näyttää siltä, että muutto tullaan toteuttamaan todella pienellä porukalla, ja pelkään, että tekemistä on liikaa tekijöitä kohti. Kannettavaa on kuitenkin suhteellisen paljon ja osa huonekaluista jo raskaita ja todella epämiellyttäviä käsitellä. Koen myös osaltani tavallaan syyllisyyttä siitä, etten voi itse omaan muuttooni täysillä osallistua, vaan muut joutuvat tekemään paljon puolestani. Lisäksi hieman jännitän sitä, minkälaisia hepuleita tulen muuttopäivänä vetämään, jos jotain esimerkiksi rikkoutuu tai jotain muuta odottamatonta tapahtuu. Täytyy varmaan ensimmäisenä kodille päästyämme pitää puhe ja kiittää kaikkia jo valmiiksi sekä pahoitella mahdollisia hormoonihuuruisia kohtauksia.
Edellä mainittujen stressitekijöiden lisäksi tämä keskeneräisyys ja muuttolaatikoiden seassa elämäminen alkaa olla melko epämiellyttävää. Kaikki on vähän levällään sikin sokin eikä koti oikein tunnu kodilta. Tästä en voi syyttää muita kuin itseäni, itseppähän malttamattomuuksissani halusin hamstrata banaanilaatikot jo hyvissä ajoin, että niitä varmasti saamme. Jälkeenpäin ajateltuna, tämän asian suhteen olisi voinut ehkä malttaa vaikkapa tähän päivään saakka, niin kotimme ei olisi ollut sotatantereen ja keskeneräisen muuton risteytys jo edellistä kuukautta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti